Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorAunola, Kaisa
dc.contributor.authorHuhtala, Heta
dc.contributor.authorPerasto, Nea
dc.date.accessioned2022-06-14T04:41:45Z
dc.date.available2022-06-14T04:41:45Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81675
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten erityislasten vanhempien kokemaa vanhemmuuden uupumusta COVID-19-poikkeusaikana latentin profiilianalyysin (LPA) avulla. Lisäksi tarkasteltiin lasten erityistarpeiden laadun, perheeseen kuuluvien erityislasten määrän ja vanhemmuustyylien yhteyttä uupumusprofiileihin. Tutkimus oli osa Vanhemmuuden Voimavara- ja Kuormitustekijät Poikkeusaikana -tutkimushanketta (VoiKu-COVID-19), joka on osa kansainvälistä International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -konsortiohanketta (Mikolajczak & Roskam, 2018). VoiKu-COVID-19 -hankkeen verkkopohjaiseen kyselyyn vastasi yhteensä 1105 suomalaisvanhempaa, joista tämän tutkimuksen otokseen valikoitui 288 erityislasten vanhempaa. Tutkimuksessa käytettiin vanhemmuuden uupumuksen (PBA) sekä vanhemmuustyylien (CRPR) suomennettuja mittareita. Aineiston analysointiin käytettiin LPA:ta, jonka jälkeen uupumusprofiilien välisiä eroja erityistarpeiden laadun, erityislasten määrän ja vanhemmuustyylien suhteen tarkasteltiin auxiliary-toiminnon avulla. Tulosten mukaan suomalaiset erityislasten vanhemmat voitiin jakaa neljään erilaiseen vanhemmuuden uupumuksen tasoprofiiliin: matala uupumus (58,7 %), kohtalainen uupumus (19,8 %), korkea uupumus (12,8 %) ja erittäin korkea uupumus (8,7 %). Taustatekijöistä lapsen tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelma ja vanhemman lämpimyys erottelivat uupumusprofiililtaan erilaisia vanhempia toisistaan. Vanhemmat, joiden lapsella oli tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmia, kuuluivat todennäköisemmin korkean tai erittäin korkean uupumuksen profiiliin kuin matalan uupumuksen profiiliin. Kaikista korkeinta lämpimyys oli niillä vanhemmilla, jotka kuuluivat matalan uupumuksen profiiliin. Tämä tutkimus paitsi syvensi ymmärrystä erityislasten vanhempien uupumuksesta ilmiönä, toi myös tietoa uupumuksen ilmenevyydestä COVID-19-poikkeusaikana.fi
dc.description.abstractThe aim of this study was to investigate parental burnout among Finnish parents of children with special needs (CSN) during the COVID-19 pandemic by using latent profile analysis. In addition, the study aimed to compare different subgroups characterized by different levels of parental burnout according to the quality of children’s special needs, the amount of children with special needs, and parenting style dimensions. The study was a part of the Vanhemmuuden Voimavara- ja Kuormitustekijät Poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) -research project, which is a part of the International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -consortium. The VoiKu-COVID-19 -sample consisted of 1105 Finnish parents, in which 288 of them had one or more children with special needs, and these parents became the participant group of this study. Parental burnout was measured by Finnish version of Parental Burnout Assessment, and parenting styles were measured by the shortened Finnish form of Block’s Child-Rearing Practices Report. Latent profile analysis was used to analyze the data. After the profile analysis, the other variables were added to the selected profile model via the automatic 3-step procedure using the “Auxiliary” function. Four latent profiles of parental burnout were identified: low parental burnout (58,7 %), moderate parental burnout (19,8 %), high parental burnout (12,8 %), and very high parental burnout (8,7 %). The burnout profiles differed statistically significantly from each other in terms of child’s emotional or behavioral problems and parental warmth. Parents who had children with emotional or behavioral problems more often belonged to the high burnout profile or very high burnout profile than to the low burnout profile. Parental warmth was found to be the highest among parents who were more likely to belong to the low burnout profile. In conclusion, the present study not only managed to capture the phenomenon of parental burnout among Finnish parents of children with special needs, but also provided information on the manifestation of parental burnout during the COVID-19 pandemic.en
dc.format.extent52
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othervanhemmuuden uupumus
dc.subject.othervanhemmuustyylit
dc.subject.otherlatentti profiilianalyysi
dc.titleSuomalaisten erityislasten vanhempien uupumus COVID-19-poikkeusaikana
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202206143284
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysoCOVID-19
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysouupumus
dc.subject.ysovanhemmat
dc.subject.ysoerityislapset
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot