Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on keskeinen merkitys luiden vahvistumisen kannalta. Monipuolista ja epätavallista iskutusta sisältävissä lajeissa luuntiheys kehittyy parhaiten. Alhaisen luuntiheyden riskissä ovat urheilijat, joiden lajissa ei ole iskutusta, iskutus on yksipuolista sekä urheilijat, joilla on alhainen kehonpaino ja kuukautiskierron häiriöitä. Alhainen energiansaatavuus ja siitä johtuvat kuukautiskierron häiriöt ovat yhteydessä alentuneeseen luuntiheyteen, sillä estrogeenillä on keskeinen merkitys naisten luunterveydelle. Estrogeeni vaikuttaa naisilla myös rasvan jakautumiseen lisäämällä rasvan varastoitumista ihonalaiseen kudokseen lantion, reisien ja pakaroiden alueelle. Kuukautiskierron häiriöistä kärsivillä urheilijoilla on yleensä kehossaan vähemmän rasvaa normaalin kuukautiskierron omaaviin henkilöihin verrattuna, sillä normaaliin hormonitoimintaan tarvitaan riittävä määrä ihonalaista rasvaa.
Rasvan jakautumisesta ja sen yhteyksistä luuntiheyteen on vai
n vähän tutkimuksia urheilijoilla. Lisäksi tutkimusten tulokset ovat osittain ristiriitaisia keskenään ja sen vuoksi tällaiselle tutkimukselle on tarvetta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena olikin selvittää rasvan jakautumisen, kehonkoostumuksen, kuukautiskierron ja hormonitoiminnan yhteyksiä luuntiheyteen suomalaisilla naisurheilijoilla. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia lajien välisiä eroja samojen muuttujien osalta. Tutkimusaineisto koostui yli 300 urheilijasta 16 eri lajista, joten aineistoa voidaan pitää laajana. Lajit jaoteltiin painosensitiivisiin ja vähemmän painosensitiivisiin lajeihin. Tilastollisina menetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiota, T- testiä, Man-Whitneyn U-testiä, regressioanalyysiä sekä varianssianalyysiä. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0,05.
Koko kehon luuntiheys ja Z-luku olivat tässä aineistossa urheilijoilla hyvällä tasolla, sillä vain yhdellä urheilijalla Z-luku oli alle kriittisen -1 rajan. Tutkimuksessa havaittiin, että rasvaton massa oli positiivisesti yhteydessä luuntiheyteen (r=0,478, p<0,001). Rasvan määrällä tai sen jakautumisella taas ei havaittu yhteyttä luuntiheyteen. Amenorrisilla urheilijoilla oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi rasvaprosentti (p<0,001) ja rasvan määrä (p<0,001) kuin muilla urheilijoilla. Heillä oli myös alhaisempi BMD ja Z-luku, mutta erot eivät yltäneet tilastolliseen merkitsevyyteen. Painosensitiivisten ja vähemmän painosensitiivisten lajien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja useissa muuttujissa. Painosensitiivisten lajien urheilijoilla oli muun muassa suurempi Z-luku (p<0,001), BMD (p<0,001) ja enemmän rasvaa kaikilla muuttujilla mitattuna verrattuna vähemmän painosensitiivisten lajien urheilijoihin.
Tutkimuksen perusteella painosensitiivisissä lajeissa urheilijat ovat suuremmassa riskissä kuukautiskierron häiriöihin ja alhaisempaan luuntiheyteen verrattuna vähemmän painosensitiivisiin lajeihin. Suurimmassa riskissä vaikuttavat olevan kestävyyslajien harrastajat sekä esteettisten lajien urheilijat. Urheilijoille tulee levittää tietoisuutta siitä, että kuukautiskierron häiriöt ja rasitusmurtumat voivat olla merkkejä alhaisesta energiansaatavuudesta, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia luustolle pidemmällä aikavälillä.
...
Exercise and physical activity play a key role in strengthening the bones. Sports that involve a variety of impacts develop the highest bone mineral density. Athletes who are at risk of low bone mineral density are those who ́s sport is without impact or has unilateral impact, and athletes with low body weight and menstrual disorders. Low energy availability and menstrual disorders are associated with reduced bone density as estrogen plays a key role in women ́s bone health. Estrogen also affects fat distribution in women by increasing the storage of fat in subcutaneous tissue in the pelvic, thigh, and buttock areas. Athletes with menstrual disorders tend to have less body fat than those with normal menstrual cycles, as a sufficient amount of subcutaneous fat is needed for normal endocrine function.
There are only few studies on fat distribution and its relationship with bone mineral density in female athletes and the results of these studies are partly contradictory. Therefore, ther
e is a need for such a study. The aim of this thesis was to investigate the relationship between fat distribution, body composition, menstrual cycle, endocrine function and bone mineral density in Finnish female athletes. In addition, the aim was to investigate differences between sports. Data can be considered extensive because this study examined more than 300 athletes from 16 different sports. The sports were divided into weight-sensitive and less weight-sensitive sports. The statistical methods used were Pearson correlation, T-test, Man-Whitney U-test, regression analysis and variance analysis. The threshold for statistical significance was set at p<0,05.
Total BMD and Z-scores were at a good level in the athletes in this study, with only one athlete having a Z-score below the critical -1 threshold. The study found that fat free mass was positively associated with bone mineral density (r=478, p<0,001). No association was found between fat quantity or fat distribution and BMD. Amenorrheic athletes had statistically significantly lower fat percentage (p<0,001) and fat mass (p<0,001) than other athletes. They also had lower BMD and Z-scores, but the differences did not reach statistical significance. There were statistically significant differences between weight-sensitive and less-weight sensitive sports on several variables. For example, athletes in less weight-sensitive sports had higher Z-scores (p<0,001), BMD (p<0,001) and more body fat compared to athletes in weight- sensitive sports.
The study found that athletes in weight-sensitive sports are at higher risk of menstrual disorders and lower bone mineral density compared to athletes in less weight-sensitive sports. Endurance and aesthetic athletes are at the greatest risk. Athletes should be made aware of menstrual disorders and stress fractures as a sign of low energy availability, which can have a detrimental effect on bones in the longer term.
...
