Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorParkkari, Jari
dc.contributor.authorKemppinen, Hanne
dc.date.accessioned2022-03-15T12:08:38Z
dc.date.available2022-03-15T12:08:38Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80135
dc.description.abstractIkääntyneen masennusoireilu ja depressio ovat merkittävä kansanterveydellinen ja yksilön elämänlaatuun vaikuttava ongelma. Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon merkityksestä elintasosairauksiin on runsaasti tutkimusta. Sen sijaan fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja masennusoireiden yhteydestä, varsinkin ikääntyneillä, on vain vähän tutkimustietoa. Erityisesti paikallaanolon ja sen tauottamisen merkityksen ymmärrys masennusoireiden ja depression kannalta on puutteellista. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja sen tauottamisen yhteyttä masennusoireisiin ikääntyneillä ja tarkastella aiheeseen mahdollisesti liittyviä sukupuolieroja. Tutkielman aineistona käytettiin vuosina 2014–2016 kerättyä TWINMOBILE-alaotosta. Alaotos on osa Helsingin yliopiston johtaman vanhemman kaksoskohortin Kaksostutkimusta. Fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin objektiivisesti Hookie AM20-liikemittarilla ja subjektiivisesti yhden kysymyksen avulla. Masennusoireita mitattiin Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D) -kyselyllä. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, Spearmanin osittaiskorrelaatiokerrointa, Kruskall-Wallisin testiä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Tutkittavien keski-ikä oli 72,9 vuotta ja miehiä tutkittavista oli 48,6 % (n = 378). Masennusoireiden mediaanipistemäärä oli 6,0. Suurin osa päivän aktiivisuudesta tutkittavilla oli paikallaanoloa. Fyysisestä aktiivisuudesta eniten kertyi kevyttä aktiivisuutta. Suurempi askelmäärä, reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden määrä, suurempi päivän keskimääräinen MET-arvo ja useammin tapahtuva paikallaanolon tauottaminen olivat yhteydessä alhaisempaan masennusoireiden kokonaispistemäärään koko aineistossa. Tulosten perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä taustamuuttujat olivat merkittävämpiä masennusoireiden selittäjiä tässä aineistossa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että fyysisen aktiivisuuden kuormittavuus, askelmäärä ja paikallaanolon tauottaminen saattavat olla yhteydessä ikääntyneen masennusoireisiin.fi
dc.description.abstractDepression and depressive symptoms in older adults affect an individuals’ quality of life and are major public health challenges. The relationship between an active or sedentary lifestyle on affluence related diseases has been widely studied, however, the correlation between physical activity, sedentary lifestyle, and depressive symptoms, especially in the elderly, is not as well documented. Especially understanding the relationship between sedentary behavior and breaks in sedentary behavior with depressive symptoms and clinical depression is lacking. The aim of this theses was to explore the associations between physical activity, sedentary behavior, breaks in sedentary behavior and depressive symptoms in older adults, and differences that were due to gender related to these. This thesis is based on data from TWINMOBILE sample collected in 2014-2016. TWINMOBILE is part of The Finnish Twin Cohort Study run by University of Helsinki. Physical activity and sedentary behavior were measured objectively using a Hookie AM20 Activity Meter and subjectively using one question. Depressive symptoms were measured using the Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D). Statistical analysis was made using IBM SPSS Statistics 28 software. The data was analyzed using Spearman’s rank correlation, Spearman’s partial correlation, Kruskall Wallis test and Binary logistic regression. The mean age of the sample was 72.9 years, with 48.6 % male (n = 378). The depressive symptom median was 6.0. Most of the daily activity in the sample was sedentary behavior. Light physical activity was the main form of physical activity measured. A larger step count, the amount of moderate and vigorous physical activity, a larger daily average MET-value as well as a high number of breaks in sedentary behavior were linked to a lower depression symptom total score overall. Definite conclusions cannot, however, be made, as background factors were significantly related to expression of depressive symptoms. The results of the study show that the level of physical activity, step count and breaking up sedentary activity could be related to expression of depressive symptoms in older adults.en
dc.format.extent57
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherpaikallaanolo
dc.titleFyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteys masennusoireisiin ikääntyneillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202203151838
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntalääketiedefi
dc.contributor.oppiaineSport Medicineen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5042
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoterveys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot