HAVAITA- ja HUOMATA-kvasirakenteiden kollokaatit ja lähisynonymia Suomi24-keskusteluissa
Tekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tutkin maisterintutkielmassani HAVAITA- ja HUOMATA-kvasirakenteiden (esim. on havaitsevinaan, olen huomaavinani jne.) merkitseviä kollokaatteja ja lähisynonymiaa korpuslingvistiikan ja tilastollisten menetelmien avulla. Käyttämäni Suomi24-korpuksen laajuus on noin 3,5 miljardia sanetta. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaisia merkitseviä kollokaatteja HAVAITA- ja HUOMATA-kvasirakenteet saavat suomenkielisissä verkkokeskusteluissa sekä mitä näiden kollokaattien avulla voidaan päätellä kyseisten kvasirakenteiden välisestä synonymiasuhteesta. Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostavat kontekstuaalinen semantiikka, fraseologia ja synonymia. Tarkastelin kollokaatioanalyysissani ensin molempien kvasirakenteiden yhteisiä merkitsevimpiä kollokaatteja ja sen jälkeen sellaisia kollokaatteja, jotka ovat merkitseviä vain jommankumman kvasirakenteen kotekstissa. Hyödynsin kollokaatioanalyysissani rinnakkain määrällisiä ja laadullisia menetelmiä: Määrällinen analyysini perustuu t- ja MI-testien merkitsevyysarvoihin, joiden avulla tarkastelin kollokaatteja vertailevalla otteella. Laadullisessa analyysissani käsittelin sekä kollokaattien kieliopillisia että niiden semanttisia seikkoja.
Kollokaatioanalyysini tulosten mukaan HAVAITA- ja HUOMATA-kvasirakenteet kollokoivat vahvasti abstraktien substantiivien kanssa. Erityisen merkitseviä molempien kvasirakenteiden kollokaatteja ovat ivallisuuteen viittaavat jaolliset substantiivit IRONIA ja SARKASMI. Muita erityisen merkitseviä molempien kvasirakenteiden kollokaatteja olivat OLLA, ETTÄ, JOKIN ja HIENOINEN. Näitä kollokaatteja voidaan siis pitää HAVAITA- ja HUOMATA-kvasirakenteiden välistä synonymiaa yhdistävinä piirteinä. Vastaavasti kyseisten kvasirakenteiden välistä synonymiaa rikkovina tekijöinä kollokaatioanalyysissani korostui se, että HUOMATA-kvasirakenne kollokoi selvästi voimakkaammin verbien kanssa ja ihmisiin viittaavien pronominien ja substantiivien kanssa, kuten HÄN, MINÄ, NAINEN ja MIES. Erityisen vahvasti synonymiaa rikkoo kieltoverbi EI, joka kollokoi hyvin voimakkaasti HUOMATA-, mutta ei HAVAITA-kvasirakenteen kanssa. Lisäksi itse verkkokeskustelemisesta keskustelemiseen viittaavat kollokaatit, kuten KIRJOITUS, PALSTA ja KOMMENTTI kollokoivat voimakkaammin HAVAITA- kuin HUOMATA-kvasirakenteen kanssa. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kielenopetuksessa, sanakirjatyössä tai kielenkäytön kuvauksissa, kun keskitytään kieliopillisiin verbirakenteisiin.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28158]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Adverbien täysin ja kokonaan kollokaatit ja semanttinen prosodia
Kangas, Akseli (2018)Tutkielmani käsittelee lähisynonyymisten adverbien täysin ja kokonaan kollokaateissa ja semanttisessa prosodiassa ilmeneviä eroja ja yhtenäisyyksiä. Kollokaateilla tarkoitetaan tutkittavien sanojen tekstuaalisessa ... -
”Olen aistivinani jotain sellaista”: kvasirakenteelle tyypillisimmät verbit Suomi24-keskusteluissa
Kumpulainen, Aaro (2019)Tutkimuksessa tarkasteltiin korpusmenetelmän avulla kvasirakenteen eli olla tekevinään -rakennetyypin vartaloverbejä. Tavoitteena oli selvittää, minkälaiset verbit ovat kvasirakenteelle tyypillisimpiä ja minkälaiset ... -
Synonyymien ehkä ja mahdollisesti kollokaatit ja semanttiset preferenssit
Pirkola, Silja (2016)Tutkielmassa tarkastellaan lähimerkityksisten modaalisanojen EHKÄ ja MAHDOLLISESTI synonymiaa. Työssä selvitetään ensinnäkin, millaisia kollokaatteja modaalisanoilla on eli millaisia sanoja tyypillisesti esiintyy sanojen ... -
Zur Verwendung der Verben einschenken und eingießen im heutigen Deutsch
Parviainen, Sarita (2020)Saksan kielen kuten muidenkin kielten kielioppi rakentuu verbien ympärille. Vieraan kielen oppijan näkökulmasta lähimerkitykselliset verbit ovat erityinen oppimishaaste, koska ne esitetään sanakirjoissa usein toinen toistensa ... -
Suomen ja tšekin sanaparin YSTÄVÄ – PŘÍTEL merkitykset ja kollokaatit
Sovová, Markéta (2021)Maisterintutkielmassani tutkin suomen ja tšekin lekseemien YSTÄVÄ/PŘÍTEL kontekstuaalista vastaavuutta. Ensin tarkastelen käännöskorpuksen avulla missä määrin lekseemit ovat toistensa käännösvastineita. Seuraavaksi käsittelen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.