Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta

Abstract

Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen arvioijien (N=44) käsityksiin kielitaidosta ja millaisia käsityksiä arvioijilla on thainkielisten suullisesta kielitaidosta. Artikkelin aineisto liittyy Rikkinäistä suomea-hankkeeseen, jossa thainkieliset oli yksi tutkimukseen osallistuneesta ensikielen ryhmittymästä. Artikkelissa määrällisen aineiston avulla tarkastellaan tunnistamista ja arvioinnissa käytettyjen kuuden analyyttisen arviointikriteerin käyttöä. Laadullinen aineisto koostuu arvioijien kirjoittamista ensikielen tunnistamiseen ja oppijoiden kielitaitoon liittyvistä huomioista, joiden analyysissä hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Arvioijat tunnistivat hyvin naiset (N=8) thainkielisiksi, mutta miesten (N=2) ensikieltä ei tunnistettu. Tunnistamisella oli vaikutusta taitotasoarvioihin: tunnistetut saivat huonompia arvioita ääntämisestä ja rakenteiden tarkkuudesta, mutta heitä palkittiin sujuvuudesta ja yleiskriteerin hallinnasta. Arvioijista thainkielisten oli vaikea oppia ensikielensä vuoksi kohdekielinen ääntäminen. Rakenteelliset puutteet taas olivat seurausta formaalin opetuksen puutteesta. Thainkielisten kielitaidon vahvuutena pidettiin sujuvuutta, johon liittyi aktiivisuus tuottaa puhetta. Yleiskriteerin arviot olivat yhteydessä oppijan tuotoksen ymmärrettävyyteen. Käsityksiin oppijoiden taidosta vaikuttivat myös tiedot thainkielisten elämästä Suomessa ja erityisesti naisiin liittyvät stereotyyppiset ajattelumallit.