Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko taajuusvastemenetelmän (FAM) avulla tutkia elimistön akuuttia ja lyhyen ajan (0-7 päivää) palautumista polkupyörällä tehdystä konsentrisesta ja eksentrisestä lihastyöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin vaikuttaako lihastyötavat eri tavalla FAM-vasteisiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko eri lihastyötavoilla toteutetulla lihasten väsytyksellä eroa verestä mitattujen fysiologisten muuttujien, sykevälivaihtelun ja mitattujen FAM-muuttujien näkökulmasta.
Vuokatissa Jyväskylän yliopiston yksikössä suoritettavaan tutkimukseen osallistui 12 miestä. Kuormitukset suoritettiin 40% kuormalla maksimivoimantuotosta kolmessa 15 minuutin jaksoissa kolmen minuutin palautumisjaksoilla. Molempien lihastyötapojen väsytyskuormituksissa mittaukset suoritettiin 1) ennen väsytystä, 2) heti väsytyksen jälkeen, 3) kaksi tuntia väsytyksen jälkeen, 4) kaksi päivää väsytyksen jälkeen sekä 5) seitsemän päivää väsytyksen jälkeen. Jokaisessa mittausvaiheissa 1-
5 koehenkilöiltä otettiin 1) verikoe sekä tehtiin 2) sykevälivaihtelun mittaus ja 3) FAM-mittaus raajoista. Verestä mitattiin laktaatti, seerumin kortisolipitoisuus, kreatiinipitoisuus (CK) sekä elimistön immuunijärjestelmän vasteita. Koehenkilöillä oli vähintään seitsemän päivän lepojakso eri kuormitusmittausten välillä.
Veren laktaatti oli konsentrisen kuormituksen heti ja kaksi tuntia kuormituksen jälkeen korkeammalla kuin eksentrisen kuormituksen jälkeen (1.2±0.5 vs. 3.3±1.7 mmol/l, p<.001, 1.2±0.5 vs. 2.1±0.8 mmol/l, p<.001). Konsentrinen kuormitus nosti välittömästi myös kreatiinikinaasin määrää (364±385 vs. 399±409 µ/l p<.001), mutta eksentrisen kuormituksen jälkeen kreatiinikinaasi nousi merkitsevästi myös kaksi tuntia kuormituksen jälkeen (277±397 vs. 304±437 µ/l p<.05 heti jälkeen, 277±397 vs. 333±488 µ/l p<.05 kaksi tuntia jälkeen). Molemmista jaloista mitatut FAM muuttujat olivat korkeammat kaksi tuntia eksentrisen kuormituksen jälkeen (oikea 42.3±9.1 vs. 46.9±9.3 mA, p<.05; vasen 40.3±7.9 vs. 43.9±7.8 mA, p<.001) ja olivat vielä korkealla kaksi päivää kuormituksen jälkeen (oikea 49.1±11.2 mA, p<.05; vasen 44.8±9.8 mA, p<.05). Summatut FAM muuttujat ja niiden merkitsevyydet olivat yhdenmukaisia yksittäisten FAM-muuttujien kanssa, joiden perusteella eksentrisen kuormituksen vaikutus FAM-vasteisiin oli voimakkaampi.
Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että konsentrinen kuormituksen aiheuttama aineenvaihdunnallinen, hormonaalinen ja immunologinen vaste oli voimakkaampi kuin eksentrisen kuormituksen aiheuttama vaste. Tulokset myös osoittavat, että FAM menetelmä on herkkä fysiologisille muuttujille kuin myös esiintyneelle lihasvauriolle olettaen, että FAM-menetelmää voidaan käyttää kuormituksen jälkeisen palautumisen arvioinnissa. Tutkimuksessa yksilöiden välillä havaittiin suurta vaihtelevuutta sekä analysoitavien muuttujien tulokset olivat osittain ristiriitaisia, joten FAM-menetelmää tulisi tutkia lisää.
...
