Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKokko, Katja
dc.contributor.authorKojo, Heidi
dc.date.accessioned2020-11-27T06:48:48Z
dc.date.available2020-11-27T06:48:48Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72840
dc.description.abstractPersoonallisuuden on useissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä terveyteen ja eri sairauksiin. Yhteyden on arveltu johtuvan esimerkiksi persoonallisuuden merkityksestä eri elintapojen muodostuksessa tai persoonallisuuden suorasta vaikutuksesta fyysisiin mekanismeihin. Tämä tutkimus selvitti neuroottisuuden ja ekstraversion yhteyttä itsearvioituun terveydentilaan, sairastavuuteen ja eri sairauksiin vaihdevuosi-ikäisillä suomalaisilla naisilla. Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston ERMA- tutkimuksen aineistoa. Tutkittavat olivat 47‒55 -vuotiaita naisia Jyväskylän alueelta menopaussin eri vaiheissa. Analyysissa käsiteltiin 1098:n tutkittavan vastauksia. Persoonallisuuden piirteitä tarkasteltiin Eysenckin muokatun persoonallisuusinventaarioon perustuvan 19- osioisen kyselyn kautta (Floderus 1974). Terveydentilaa tarkasteltiin tutkittavien omaan arvioon perustuvan kolmikohtaisen kyselyn perusteella. Sairauksia tarkasteltiin myös tutkittavien oman ilmoituksen perusteella. Sairaudet oli ennen analyysia luokiteltu ICD-10:n mukaan ryhmiin. Persoonallisuuden yhteyttä koettuun terveydentilaan ja eri sairauksiin tarkasteltiin Spearmanin korrelaatioiden avulla. Tilastollisesti merkitsevien korrelaatioiden tarkastelu osoitti, että suurempi neuroottisuuspistemäärä oli negatiivisesti yhteydessä koetun terveydentilan kanssa (r=-.26), sekä koetun terveyden verrattuna muihin saman ikäisiin kanssa (r=-.14). Lisäksi korkeampi neuroottisuuspistemäärä kytkeytyi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (r=.23), kasvaimiin (r=.08), tuki- ja liikuntaelinten, ja sidekudosten sairauksiin (r=.09), sekä suurempaan sairauksien määrään (r=.14). Niillä tutkittavilla, jotka saivat korkeamman pistemäärän ekstraversiossa oli parempi koettu terveys (r=.14), ja parempi koettu terveys verrattuna muihin saman ikäisiin (r=.12). Korkea ekstraversiopistemäärä oli myös negatiivisesti yhteydessä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (r=-.14). Neuroottisuuden ja ekstraversion persoonallisuuden piirteet liittyivät sekä itsearvioituun terveyteen että sairausiin. Neuroottisuus korreloi heikomman, kun taas ekstraversio paremman terveyden kanssa. Persoonallisuuden piirteiden yhteydet mielenterveyden ongelmiin olivat päinvastaiset. Jatkossa olisi tärkeää tarkastella persoonallisuuden piirteiden ja terveyden ja sairauksien välisten yhteyksien kausaliteettia. On mahdollista, että persoonallisuuden piirteet altistavat esim. elintapojen kautta terveysongelmille, mutta toisaalta vakava sairastuminen, kuten kasvaimet, voivat muuttaa ihmisen persoonallisuutta.fi
dc.description.abstractMany studies have found a link between personality and health or diseases. Possible mechanisms for the connection might be the influence of personality in developing different lifestyles and habits or an influence of personality to the mechanisms of the body. The aim of this study was to examine the connections of neuroticism and extraversion to self-assessed health, morbidity and different diseases in menopausal Finnish women. This study used data from the ERMA- study. Participants in the study were women from different stages of menopause, varying between ages 47 to 55. Participants were from Jyväskylä area, central Finland. Data were derived from 1098 respondents. In this study personality traits were assessed with a 19- item questionnaire based on Eysenck’s modified personality inventory (Floderus 1974). Health status data was derived from a self-assessment questionnaire filled the study participants. Data of different diseases were also derived by self-reporting of the study participants. Before analyzing the diseases were categorized according to ICD-10 classification. The connection between personality and health status and personality traits and different diseases was observed using Spearman’s correlation. Examining statistically significant correlations showed that higher scores in neuroticism were negatively associated with self-assessed health (r=-.26) and health compared to others of the same age (r=-.14). Higher scores on neuroticism were also associated with mental and behavioural disorders (r=.23), tumors (r=.08), diseases of musculoskeletal system and connective tissues (r=.09), and higher number of diseases (r=.14). Higher score in extraversion were associated with better self-assessed health (r=.14) and better self-assessed health compared to others of the same age (r=.12). Higher scores in extraversion were also negatively associated with disorders of mental health and behavior (r=-.14). Personality traits of neuroticism and extraversion were associated to both self-assessed health and diseases. Neuroticism correlated with poorer health, extraversion with better health. High neuroticism was associated with problems of mental health, while high extraversion was negatively associated with these problems. In the future it would be essential study the causality between personality traits, disease and health. Certain personality traits may predispose an individual to health issues, perhaps through life-style choices, and on the other hand a serious illness, such as cancer, might alter the personality.en
dc.format.extent38
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherneuroottisuus
dc.titleNeuroottisuuden ja ekstraversion yhteys vaihdevuosi-ikäisten naisten terveyteen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202011276806
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysopersoonallisuus
dc.subject.ysopersoonallisuuden piirteet
dc.subject.ysoterveys
dc.subject.ysoterveydentila
dc.subject.ysosairastavuus
dc.subject.ysoekstroversio
dc.subject.ysovaihdevuodet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot