Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorMunnukka, Juha
dc.contributor.authorPasanen, Janika
dc.date.accessioned2020-06-03T08:50:52Z
dc.date.available2020-06-03T08:50:52Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69667
dc.description.abstractHenkilöbrändäys on varsin uusi ilmiö työelämässä, eikä siitä ole tehty vielä paljoakaan aiempaa tutkimusta. Tämän vuoksi on relevanttia tutkia henkilöbrändin rakentamista ja vertailla sitä yritysbrändin rakentamiseen, jota on tutkittu huomattavasti pidempään. Henkilöbränditutkimus on keskittynyt aiemmin lähinnä ohjaavaan kirjallisuuteen, jossa neuvotaan, miten menestyksekäs henkilöbrändi rakennetaan. Tämän vuoksi tutkimuksessa haluttiin pureutua vielä tarkemmin henkilöbrändin rakentamisprosessiin sosiaalisessa mediassa. Tässä tutkimuksessa käsitellään henkilöbrändin käsitettä, henkilöbrändin rakentamista, brändipääomaa ja sosiaalisen median roolia henkilöbrändin rakentamisessa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa käsitellään myös yritysbränditeoriaa ja -tutkimusta, jota vertaillaan henkilöbränditutkimukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten henkilöbrändiä rakennetaan sosiaalisessa mediassa ja miten henkilöbrändin rakentamisen vaiheet eroavat yritysbrändin rakentamisen vaiheista. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta henkilöä, jotka ovat rakentaneet itselleen sosiaalisessa mediassa vahvaa henkilöbrändiä. Haastattelut tehtiin keväällä 2020. Tutkimuksessa selvisi, että henkilöbrändin rakentaminen prosessina oli jokseenkin samankaltainen kuin yritysbrändin rakentamisprosessi, mutta sen luomiseen ei käytetty niin paljon aikaa ja resursseja, koska yksittäisellä ihmisellä ei ollut mahdollisuutta käyttää brändin rakentamiseen niin paljon resursseja kuin yrityksillä yleisesti. Henkilöbrändi alkoi yleensä rakentua jopa sattumanvaraisesti eikä sille oltu suunniteltu pitkänajan strategiaa tai sosiaalisen median julkaisukalenteria. Tämä johtui osittain siitä, että ihmiset odottivat henkilöiltä aitoa ja hyvin ajankohtaista sisältöä. Tutkimuksen tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, mutta huomattavaa oli, että henkilöbrändiä ei välttämättä ollut kannattavaa rakentaa täysin samalla tavalla kuin yritysbrändiä, ja henkilöbrändi alkoi rakentua ihmisille yleensä vasta siinä vaiheessa, kun he olivat saaneet jo positiivista palautetta sosiaalisen median sisällöistään. Tutkimuksen tulokset tukivat sitä, että henkilöbrändin rakentamisesta sosiaalisessa mediassa on ehdottomasti hyötyä henkilöille uran etenemisen kannalta.fi
dc.format.extent77
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.titleHenkilöbrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006033923
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineMarkkinointifi
dc.contributor.oppiaineMarketingen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi20423
dc.subject.ysososiaalinen media
dc.subject.ysobrändit
dc.subject.ysobrändäys
dc.subject.ysomarkkinointi
dc.subject.ysohenkilöbrändäys
dc.subject.ysoviestintä
dc.subject.ysoosaaminen
dc.subject.ysonäkyvyys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot