Kadonnutta ääntä etsimässä eli rajatapauksia, valemuistoja ja fiktiivisiä tositarinoita
Tekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pohdin tutkimuksessani kirjoittamista rajankäyntinä sosiaalisen ja yksityisen välillä. Tarkastelen erityisesti kirjoittamisen suhdetta omaelämäkerralliseen kerrontaan, queer-identiteetin käsitteeseen sekä metaforisen kaapin epistemologiaan. Tutkielmani on taiteellinen tutkimus, jossa tutkimukselliset jaksot limittyvät taideproosaan ja jossa hajonneet kirjoittajan ääneni käyvät vuoropuhelua tutkimuskirjallisuuden kanssa. Tutkimusaiheeni kontekstina toimii valtio, jossa olen rikollinen homoseksuaalisuuteni vuoksi; olen palannut kirjaimellisesti takaisin kaappiin kirjoittamaan ja tutkimaan tuota omaa kirjoittamistani. Jakolinja lain kirjaimen, sosiaalisten normien sekä niistä poikkeavan elämäntavan välillä kiteytyvät tutkimuksessani julkisen elämän ja ”kaapista ulos tulemisen” kieltoon. Tutkimuskysymykseni on, millaisia ovat ”takaisin kaappiin” -tilanteen vaikutukset kirjoittamiseen.
Teoreettinen viitekehykseni muodostuu omaelämäkerrallisen kerronnan tutkimuksesta, jota täydennän metodologisesti autoetnografialla, sekä queer-teoriasta, joka kiinnittää tutkielman laajemmin jälkistrukturalistiseen tutkimustraditioon. Tutkimuksen lähtökohdat perustan Eve Kosofsky Sedgwickin queer-tutkimuksen klassikkoon Epistemology of the Closet (1990). Kaappi on yhtä aikaa rajoittava ja tuottava: seikat, joilla kulttuurista rajoittavuutta tuotetaan, ovat rajoittavia. Tuottavuuden merkkinä puolestaan on se, että kaapilla on oma kielioppinsa. Problematisoin omaelämäkerrallista tietoa viittaamalla muun muassa Jean-Jacques Rousseaun Tunnustuksiin (suom. 1938), Georg Perecin W eli lapsuusmuistoon (suom. 1991) ja Siri Hustvedtin Elää, ajatella, katsoa -teokseen (suom. 2016).
Tarkasteluni kohteena ovat myös kerronnan ontologiset tasot. Tutkielmassa tutkimuskielen asema ei ole hierarkkisesti muiden yläpuolella eikä se ole muita kertovia ääniä määrittelevä, vaan yksi kerronnan taso muiden kerronnan tasojen rinnalla. Tukeudun narratologisessa teoriakehyksessä Viveca Füredyn merkittävään artikkeliin ”A Structural Model of Phenomena with Embedding in Literature and Other Arts”(1989). Artikkelissa esitellyt loogisten tasojen väliset rajatyypit muodostavat kiintopisteen, jota täydennän muulla teorialla. Kiinnitän erityisesti huomiota sisäiskertomusten raja-alueisiin ja sekä siihen, millä tavoin rajojen läheisyys aktivoi tekstuaalista toimintaa. Tavoitteeni on itse tutkielman kerronnan tasojen moninkertaistaminen, kun rajan problematiikka rinnastuu sekä teoreettiseen tutkimuskysymykseen eli kaappiin rajautumisen metaforana että tutkimuksellisen osion ja taideproosan välisiin rajoihin ja niiden ylityksiin; olen pyrkinyt luomaan kokonaisteoksen, jossa tutkielman fyysisellä muodolla ja sen rakenteella on yhtä aikaa sekä tietoa tuottava että sitä selittävä funktio.
Tutkimusaineistoni on autoetnografista niiltä osin kuin se on kiinni nykyhetkessä: arkeen, eristyneisyyteen, kiellettyyn parisuhteeseen Omanissa sekä työskentelyyni Voima-lehdessä julkaistujen ”Takaisin kaappiin” -blogitekstien parissa. Menneisyyden osalta aineisto on omaelämäkerrallista muistelua ja muistojen täydentämistä kuvittelemalla. Perustelen omaelämäkerrallisen aineiston käyttöä autoetnografisen metodin pohjalta ja pyrin osoittamaan, miten tutkimuskysymyksen tarkastelu edellyttää, että tutkimus on lähellä kohdettaan.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29341]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kadonnutta aikaa etsimässä : muistin poliittisuus karjalaisten matkakertomuksissa
Sipilä, Sari (2008)Tutkimus käsittelee muistin poliittisuutta karjalaisten vuosina 1989-1991 tekemien kotiseutumatkojen kontekstissa. 1980-luvun lopussa karjalaiset pääsivät ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen luvallisesti käymään ... -
Siitä on puhuttava, mistä ei voi puhua : Samuel Beckettin The Unnamablen subjektikäsitys ja suhde romaanin lajiin
Ahva, Lasse (2020)Tämä tutkimus tarkastelee, millainen irlantilaisen kirjailijan Samuel Beckettin (1906–1989) teoksen The Unnamable (1958) subjektikäsitys on. Tähän kysymykseen saadun vastauksen perusteella vastataan toiseen tutkimuskysym ... -
Häräntappoaseen Allun perheisiin liittyvä tunne-elämä
Leminen, Pauliina (2023)Kandidaatintutkielmani kohdeteoksena on Anna-Leena Härkösen kirjoittama Häräntappoase (1984). Tutkimukseni keskittyy selvittämään, millaisia emootioita romaanin päähenkilössä, Allussa, ilmenee liittyen hänen perheisiinsä ... -
”Olen surrealistinen flamenco-modulaari wannabehuilisti myös arkielämässä” : musiikin, identiteetin ja toimijuuden kietoutuneisuus elämäkerrallisessa puheessa
Siltavuori, Sari (2023)Maisteritutkielmani käsittelee sitä, miten musiikillinen identiteetti ja musiikillinen toimijuus rakentuvat omaelämäkerrallisessa puheessa. Omaelämäkerrallinen puhe tässä tutkimuksessa tarkoittaa sekä puhuttua että ... -
Dissosiatiivisen identiteettihäiriön kerronnan keinoja Tiina Laitila Kälvemarkin Romaanissa H2O
Salminen, Varpu (2023)Tutkielma käsittelee dissosiatiivisen identiteettihäiriön kerrontaan käytettyjä keinoja Tiina Laitila Kälvemarkin romaanissa H2O. Analyysini perustuu tarkkaan lähilukuun. Ensimmäisenä otan tarkasteluun millaisia sivupersoonia ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.