Sanoitusten merkitys nuorten musiikin kuuntelussa

Abstract

Tutkimukseni käsittelee musiikin merkitystä nuorille sanoitusten näkökulmasta. Vaikka musiikinkuuntelu- ja tunnetutkimusta on musiikkipsykologiassa tehty paljon, sanoituksista tehty tutkimus on hyvin vähäistä. Sen vuoksi sanoituksiin keskittyvä tutkimus on hyvin tervetullutta ja tämä tutkimus tarjoaa hyvän näkökulman aiheeseen jatkotutkimusta ajatellen.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin niitä yksilöllisiä ja tilannekohtaisia tekijöitä, jotka selittävät sanoitusten merkityksellisyyttä nuorten elämässä. Tutkimuskysymykseni jakautuvat kahteen osaan, joista ensimmäinen osa sisältää seuraavat kysymykset: kokevatko nuoret sanoitukset merkitykselliseksi? ja mitkä yksilölliset tekijät vaikuttavat sanoitusten merkitykselliseksi kokemiseen? Näiden kysymysten kautta pureudun erilaisiin persoonallisuuspiirteisiin sekä pyrin selvittämään keille sanoitukset ovat merkityksellisiä. Toinen tutkimuskysymykseni on onko sanojen merkityksellisyys yhteydessä joihinkin tiettyihin kuuntelutilanteiden piirteisiin? Kysymys keskittyy tilannekohtaiseen sanoitusten merkitykselliseksi kokemiseen; missä, kenen kanssa tai missä tunnetilassa sanoitukset ovat merkityksellisimpiä.

Tutkimukseni on osa Jyväskylän yliopiston OmaMusa-tutkimusta, johon osallistui jyväskyläläisiä yläkoululaisia (N=113, keski-ikä 13.3v, tyttöjä 50.5%). Aineisto kerättiin MuPsych-mobiilisovelluksen avulla, joka perustuu kokemuksenkeruumenetelmään. Sovelluksen kautta tutkittavat vastasivat kahden viikon ajan sovelluksen satunnaisesti esittämiin kysymyksiin heidän musiikinkuuntelustaan, tunnetilastaan ja kuuntelun kontekstista. Kokemusraportteja kertyi yhteensä 1035 kuuntelutilanteesta. Lisäksi tutkittavat vastasivat sovelluksessa oleviin kyselylomakkeisiin, joiden kautta kartoitettiin koehenkilöiden taustatiedot, musiikillinen harrastuneisuus sekä yksilölliset piirteet erilaisten persoonallisuus-, empatia- ja hyvinvointimittareiden avulla.

Tutkimukseni on määrällinen tutkimus ja tulosten analysoinnissa käytettiin korrelaatioita, t-testiä ja monitasoista rakenneyhtälömallia. Analyysit tehtiin yhteistyönä tutkimusryhmässä SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Tutkimustulokset osoittivat, että sanoitusten merkityksellisyys korostui sellaisilla henkilöillä, joiden käyttäytymisessä tai persoonallisuudessa oli taipumusta negatiivisuuteen ja negatiivisiin ajatuksiin, tai joilla oli jonkinlaisia haasteita elämässään. Tilannekohtaisesti sanoitusten merkitys oli suurempi sellaisissa tilanteissa, joissa mieliala oli matalalla, joissa oli aikaa kuunnella ja joissa ei ollut tarkoitus nostaa mielialaa tai energiatasoa.

Musiikinopettajan näkökulmasta tutkimustulokset antavat mielenkiintoista tietoa ja herättävät kiinnittämään huomiota koulussa käytettäviin sanoituksiin. Sanoituksista on tärkeä keskustella yhdessä oppilaiden kanssa, sillä vaikka sanoitukset eivät aina ole nuorille merkityksellisiä, niillä voi olla nuoren kehityksen ja haastavien vaiheiden keskellä suurempi merkitys kuin tiedämmekään.