Koululiikunnan ja liikunnanopettajan merkitys oppilaan liikuntamotivaation ja taidon oppimisen kehittymisessä
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää oppilaiden kokemuksia ja käsityksiä liikunnanopettajan yhteydestä heidän yksilöllisen liikuntamotivaation muodostumiseen ja taidon oppimisen kehittymiseen. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin, että mitkä tekijät selittävät liikuntamotivaation ja taidon oppimisen kehittymistä liikuntatunneilla ja miten oppilaat kokevat motivaatioilmaston tukevan näitä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat Deci & Ryanin (1985, 1991, 2000) itsemääräämisteoria ja sen kolme psykologista perustarvetta, pätevyys, autonomia ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, sekä taidon oppimisen ja motivaatioilmaston käsitteet. Motivaatioilmastoa tarkasteltiin Nichollsin (1989) tavoiteorientaatioteorian kautta.
Tutkimusaineisto kerättiin kirjallisen teemahaastattelun avulla ja sen toteuttamisessa käytettiin internetpohjaista Google Forms -ohjelmistoa. Tutkimuksen harkinnanvarainen kohdejoukko muodostui erään itäsuomalaisen kaupunkilukion seitsemästä opiskelijasta. Käytetyn mittarin toimivuus ja luotettavuus testattiin etukäteen varsinaisen kohdejoukon ulkopuolisilla henkilöillä. Tutkimus on muodoltaan kvalitatiivinen ja sen aineiston analyysi tapahtui kahden fenomenologis - hermeneuttisen kehän avulla teemoittelun sekä teorialähtöisen sisällön analyysin ja erittelyn kautta. Ensimmäisen tulkintakierroksen aikana aineistosta etsittiin merkityskokonaisuuksia peilaten tutkimuksen teoriaosuuteen. Toisen tulkintakierroksen aikana aineistosta nostettiin esiin merkityskokonaisuuksia, jotka olivat teorian ulkopuolelta.
Itsemääräämis- (Deci & Ryan 1985, 1991, 2000) ja tavoiteorientaatioteoriat (Nicholls 1989) osoittautuivat päteviksi teorioiksi selittämään oppilaan liikuntamotivaatiota ja taidon oppimista. Tutkimuksen päälöydöksistä välittyi psykologisten perustarpeiden merkitys liikuntatunneilla. Tuloksissa korostuivat, että psykologiset perustarpeet määrittävät koko ilmiötä ja ne ovat edellytys oppilaan oppimisprosessissa. Erityisesti koetun pätevyyden merkitys itsearvostuksen ja pärjäämisen tunteen kokemisessa nousi hyvin tärkeäksi. Taidon oppimisessa oli tärkeää, että oppilaat saivat liikunnanopettajalta riittävästi oikein kohdistettua, rakentavaa ja positiivissävytteistä palautetta. Motivaatioilmastossa korostui tehtäväsuuntautuneisuus sekä turvallinen ja salliva oppimisympäristö. Pelko epäonnistumisesta muiden nähden nousi merkittäväksi oppimista estäväksi ja motivaatiota heikentäväksi tekijäksi. Pätevyyden kokemukset, tehtäväsuuntautuneisuus ja opettajan myönteinen vuorovaikutus oppilaita kohtaan näyttävät olevan tämän tutkimuksen päätulosten mukaan liikuntamotivaation ja taidon oppimisen edistäjiä liikuntatunneilla.
...
The aim of this thesis was to explain the pupils' experiences and perceptions about the relationship between the physical education teacher and the development of their skill learning and also, their individual exercise motivation. In addition, the study investigated the factors explaining the development of exercise motivation and skills in exercise classes and how pupils felt the motivational climate supported these. The theoretical reference framework for research comprises the theory of the sovereignty of the Deci & Ryan (1985, 1991, 2000) and its three basic psychological needs, qualifications, autonomy and social cohesion, and the skills of learning and motivational climate concepts. The motivational climate was reviewed by the goal orientation theory of Nicholls (1989).
The research data were gathered through a written theme interview and the Internet-based Google Forms software was used to implement it. The discretionary target group of the study consisted of seven students from an eastern Finnish high school. The functionality and reliability of the method used was tested beforehand. The study is qualitative in form and the analysis of the material was carried out through phenomenological-hermeneutic analysis in two stages, by categorizing the themes and through analyzing the results using the theories mentioned above. During the first stage of the interpretation, the material was examined for meaningful categories and comparing them to the theoretical part of the study. During the second stage of the interpretation, the material was examined for meaningful categories from outside the theory.
Self-determination theory (Deci & Ryan 1985, 1991, 2000) and the objective orientation theories (Nicholls 1989) proved to be valid theories to explain the pupils´ exercise motivation and skill learning. The main findings of the study conveyed the importance of basic psychological needs in exercise classes. The results underlined the fact that psychological basic needs define the whole phenomenon studied and are a prerequisite for the student's learning process. In particular, the importance of the skills experienced in regards to the experience of self-esteem and coping became pivotal. It was important for the pupils to received positive feedback from the physical education teacher to develop their exercise skills. As regards to the motivational climate task orientation and a safe and permissive learning environment were crucial. Fear of failure in class reduced the pupils´ learning and motivation significantly. The main findings of this study suggest that the experience of accomplishment, task orientation and positive interaction with the teacher seem to promote exercise motivation and skill learning in PE.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29341]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Opetuksen eriyttäminen yläkoulun liikuntatunneilla : liikunnanopettajan sekä motorisesti heikon ja passiivisesti toimintaan osallistuvan oppilaan näkemyksiä
Lehto, Satu (2017)Lehto, S. 2017. Opetuksen eriyttäminen yläkoulun liikuntatunneilla: Liikunnanopettajan sekä motorisesti heikon ja passiivisesti toimintaan osallistuvan oppilaan näkemyksiä. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän ... -
Liikuntamotivaation vaikutus yläkoululaisten koululiikunnan tavoitteiden koettuun tärkeyteen
Kettunen, Riina (2022)Tässä tutkimuksessa selvitettiin liikuntamotivaation yhteyttä 7.- ja 9.-luokkalaisten nuorten koettuun koululiikunnan tavoitteiden tärkeyteen sekä vertailtiin eri motivaatioryhmien tavoitteiden tärkeysjärjestystä. Tutkimuksessa ... -
Innostava liikuntatunti oppilaan näkökulmasta
Wirkkala, Sami (2002) -
Yläkouluikäisten nuorten kokemuksia liikuntatuntiviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä
Mattila, Salli (2019)Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää yläkouluikäisten nuorten kokemuksia ja ajatuksia liikuntatuntiviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä mitä yläkouluikäiset ajattelevat yleisesti koululiikunnasta; onko se ... -
7.-luokkalaisten oppilaiden motivaatio, viihtyminen ja ahdistuneisuus oppilaiden ja liikunnanopettajien kokemana
Alanen, Sakari (2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 7.-luokkalaisten oppilaiden omaa kokemusta motivaatiosta, viihtymisestä ja ahdistuneisuudesta koululiikunnassa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten ...