"Just det, det är helt jättetråkigt" : förstärkande ord och förled samt instämmande i finlandssvenska ungdomssamtal
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää mitä vahvikesanoja sekä –etuliitteitä suomenruotsalaiset nuoret käyttävät puhutussa kielessä, ja millaisissa konteksteissa niitä useimmiten esiintyy. Lisäksi selvitettiin millä eri tavoilla ja fraaseilla he osoittivat olevansa samaa mieltä keskustelukumppaneidensa kanssa. Tutkimustuloksia analysoitiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti.
Materiaalina käytettiin äänitettyjä neljän hengen ryhmäkeskusteluja, ja kaikki osallistujat olivat yläkouluikäisiä. Mukana oli neljä ryhmää, joista kolme koostui kahdesta tytöstä ja kahdesta pojasta, sekä yksi koostui neljästä pojasta. Heille annettiin valmiita keskustelunaiheita, joita he saivat halutessaan käydä läpi, ja he keskustelivat keskenään n. 15-30 minuuttia.
Keskusteluissa tuli esille yhteensä yhdeksän eri vahvikesanaa, joista neljä suosituinta (jätte-, ganska, helt sekä så) esiintyivät selkeästi useammin kuin loput viisi, sillä niiden osuus oli 93 % kaikista esiintymistä. Vahvikesanoja käytettiin erityisesti apuna omien mielipiteiden ja perusteluiden vahvistamisessa, mielikuvien luonnissa ja muiden keskustelukumppaneiden vakuuttamisessa. Niitä esiintyi eniten sellaisilla keskusteluissa, joissa omia mielipiteitä perusteltiin ja muiden puheenvuoroihin reagoitiin.
Tavat, joilla osallistujat ilmaisivat olevansa yhtä mieltä muiden puhujien kanssa, voitiin jakaa kahteen pääkategoriaan: myötäilevät dialogipartikkelit, joiden tavoitteena ei ollut aloittaa uutta puheenvuoroa, sekä uuden puheenvuoron aloittavat myötäilevät fraasit. Dialogipartikkeleista yleisimpiä olivat mm. just det, ja sekä nii. Uuden puheenvuoron aloittavat fraasit puolestaan voitiin jakaa neljään eri alakategoriaan: myötäilevät fraasit, edellisen puhujan sanojen toisto tai uudelleenmuotoilu, sekä edellisen puhujan puheenvuoron täydennys. Yllämainittuja dialogipartikkeleita käytettiin myös uuden puheenvuoron alussa. Mm. intonaatio, sanojen painotus, puheen sävy, sanavalinnat sekä fraasien ajoitus keskustelussa vaikuttivat siihen, miten voimakkaasti osanottajat vaikuttivat olevan samaa mieltä muiden puhujien kanssa.
...
Muu nimeke
Förstärkande ord och förled samt instämmande i finlandssvenska ungdomssamtalAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29341]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Socialt stöd, känsla av ensamhet och psykiska besvär bland finlandssvenska ungdomar
Gustafsson, Jasmine; Lyyra, Nelli; Välimaa, Raili; Simonsen, Nina (Sosiaalilääketieteen yhdistys ry, 2021)I den här studien utforskades ifall det förekommer sociodemografiska skillnader i upplevelse av psykiska besvär, socialt stöd och känsla av ensamhet bland finlandssvenska ungdomar. Det undersöktes även ifall ungdomarnas ... -
"De här e fittit najs!" : fult språk i två svenskspråkiga diskussionsforum för ungdomar
Raatikainen, Vera (2017)Tutkielman tarkoituksena on tutkia ja verrata keskenään ruman kielen käyttöä kahdella ruotsinkielisellä nuorille suunnatulla keskustelufoorumilla. Keskustelufoorumeista toinen on ruotsinruotsalainen ungdomar.se ja toinen ... -
”Mää aina niinku sekotan kaikki kielet typ ibland engelska svenska och finska” Diskurspartiklar som interaktionell och grammatisk resurs i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors
Kolu, Jaana (Göteborgs universitet, institutionen för svenska språket, 2017) -
"Me ollaan mukana tässä experimentissä" : lingvististiska resurser och språkpraktiker i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors
Kolu, Jaana (University of Jyväskylä, 2017)The thesis explores bilingual adolescents’ language use, linguistic resources, and language practices in interaction at three junior high schools in Haparanda, a Swedish town on the country’s northeastern border with ... -
Affektiva faktorer i abiturienters finskinlärning i det finlandssvenska gymnasiet
Kautto, Pauliina (2002)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.