Show simple item record

dc.contributor.authorNissén, Bettina
dc.date.accessioned2017-06-15T16:57:46Z
dc.date.available2017-06-15T16:57:46Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1703844
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54531
dc.description.abstractTämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutettua TIKAPUU - tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka edistävät oppimista, kouluhyvinvointia sekä onnistunutta siirtymää alakoulusta yläkouluun. Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kouluhyvinvoinnin yhteyttä nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Kouluhyvinvointia tutkittiin nuorten kokemana kouluviihtyvyytenä sekä koulustressin puuttumisena. Ylä- kouluun liittyviä huoliaan nuoret saivat raportoida vapaasti, jonka jälkeen huolet luokiteltiin sisältö- jen perusteella huoliluokkiin. Kouluviihtyvyyden ja koulustressin yhteyttä selvitettiin sekä huolten kokonaismäärään että erityyppisiin huoliin liittyen. Lisäksi haluttiin selvittää, muuntavatko itsetunto, sukupuoli ja koulutyyppi kouluhyvinvoinnin ja huolten välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla nuorilta (n=838) kuudennen luokan keväällä. Tällöin huolten yläkoulusta voi olettaa olevan ajankohtaisimmillaan yläkoulun alkaessa seuraavana syksynä. Tulokset osoittivat kouluviihtyvyyden olevan positiivisesti yhteydessä huolten kokonaismäärään, kavereihin liittyviin huoliin sekä koulumatkoihin ja myöhästymisiin liittyviin huoliin. Mitä paremmin nuori siis alakoulussa viihtyi, sitä enemmän hänellä oli huolia kokonaisuudessaan sekä huolia kavereista, koulumatkasta ja myöhästymisistä liittyen yläkouluun siirtymiseen. Koulustressillä havaittiin olevan positiivinen yhteys nuoreen itseensä liittyviin huoliin, kuten esimerkiksi huoliin omasta jaksamisestaan ja omista ominaisuuksistaan. Mitä enemmän nuori siis koki alakoulussa koulustressiä, sitä enemmän hän ilmaisi huolia itsestään siirryttäessä yläkouluun. Sukupuolen ja koulutyypin havaittiin myös muuntavan koulustressin ja itseen liittyvien huolten välistä yhteyttä. Tytöillä runsaampi koulustressi oli vahvasti yhteydessä suurempaan määrään itseen liittyviä huolia, kun taas pojilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Niillä nuorilla, jotka siirtyivät alakoulusta yläkouluun saman koulun sisällä, runsaampi koulustressi oli vahvasti yhteydessä suurempaan määrään itseen liittyviä huolia. Myös koulua vaihtaneilla oppilailla näkyi vastaavanlainen yhteys, mutta heikompana. Tulokset viittaavat siihen, että kouluhyvinvointi on yhteydessä nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Lisäksi tulokset osoittavat, että sukupuoli ja koulutyyppi voivat vaikuttaa siihen, missä määrin koulustressi aiheuttaa nuorelle häneen itseensä liittyviä huolia. Huolet yläkoulusta voivat pahimmillaan johtaa muun muassa sopeutumisvaikeuksiin yläkoulussa, alentuneeseen itsetuntoon sekä masennukseen. Jotta vältyttäisiin huolten negatiivisilta seurauksilta, ja jotta siirtymä alakoulusta yläkouluun olisi mahdollisimman sujuva, tulisi nuorten kouluhyvinvointiin ennen yläkouluun siirtymistä kiinnittää tarpeeksi huomiota.fi
dc.description.abstractThis study is a part of the STAIRWAY study carried out at the Department of Psychology at the University of Jyväskylä. The aim of the STAIRWAY study is to broaden our understanding of the factors that promote learning, school well-being, and successful transition from primary school to lower secondary school. The aim of the present study was to investigate the associations between preadolescents’ school well-being and worries about the transition from primary school to lower secondary school. School well-being was measured with preadolescents’ self-reports of their school satisfaction and lack of school-related stress. Preadolescents reported their worries about lower secondary school freely in writing. Worries were then categorized into different groups based on the content of the worries. The moderating role of self-esteem, gender, and school type in the associations between school well-being and worries was also examined. Questionnaire data were collected from the preadolescents (N=838) during the spring of 6th grade. At this time, worries about lower secondary school are topical with lower secondary school starting in the forthcoming fall. Results showed that school satisfaction was positively associated with the total amount of worries and with the amount of worries related to friends, journey to school, and being late from school. The higher the preadolescent’s school satisfaction was in primary school, the more worries he or she reported in relation to lower secondary school in general and in the categories related to friends, journey to school, and being late from school. The findings further showed that school-related stress was positively associated with preadolescents’ worries about themselves, such as worries about coping and one’s own characteristics The more school-related stress the preadolescents experienced in primary school, the more self-related worries they had before the transition to lower secondary school. Furthermore, gender and school type were found to moderate the associations between school-related stress and preadolescents’ worries about themselves. Among girls higher level of school related stress was strongly associated with larger amount of self-related worries. Among boys the association was not found. Preadolescents who stayed in the same school during the transition from primary school to lower secondary school experienced larger amount of self-related worries if the level of school related stress was higher. The same effect was not as strong with preadolescents that changed school during the transition from primary to lower secondary school. The results indicate that preadolescents’ school well-being is associated with preadolescents’ worries about the upcoming transition from primary school to lower secondary school. The results also suggest that gender and school type can moderate the effect that school related-stress has on self-related worries. Worries about lower secondary school can at worst cause amongst other thigs poorer school adjustment, lower self-esteem and depression. In order to make transition from primary to lower secondary school as smooth as possible and to avoid the negative consequences of worries preadolescents’ school well-being should be paid enough attention to prior the transition.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (40 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.titleKouluhyvinvoinnin yhteys nuorten huoliin siirryttäessä alakoulusta yläkouluun : itsetunto, sukupuoli ja koulutyyppi yhteyttä muuntavina tekijöinä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201706152917
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.date.updated2017-06-15T16:57:46Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysokoulu
dc.subject.ysoyläkoulu
dc.subject.ysosiirtymävaihe
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysokouluviihtyvyys
dc.subject.ysostressi
dc.subject.ysosiirtymäaika
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record