Självbedömning av muntlig kommunikationskompetens
Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa kahdeksan lukio-opiskelijan käsityksiä itsearvioinnista B1-ruotsissa ja verrata heidän itsearviointejaan suullisessa kommunikaatiotaidossa opettajan antamaan arvioon. Lisäksi tavoitteena oli testata ja arvioida uusimman opetussuunnitelman taitotasoasteikon mukaan luotua itsearviointilomaketta. Itsearviointilomake, opettajan arviointilomake sekä kaikkien tutkimushenkilöiden haastattelu toimivat tutkimuksen materiaalina. Materiaalin analyysissa käytin sisällönanalyysin menetelmiä ja itsearviointivastauksia havainnollistettiin myös kvantitatiivisesti.
Tutkimukseni mukaan lukioryhmällä on realistinen käsitys omista suullisista kommunikaatiotaidoistaan, sillä arvioit opettajan ja oppilaiden välillä eivät eronneet suuresti. Vaikka erot eivät olleet suuria pystyi aineistosta erottamaan omia kykyjään hiukan sekä yli- että aliarvioivia oppilaita. Haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että kaikki opiskelijat suhtautuivat itsearviointiin myönteisesti ja kokivat sen hyödylliseksi niin opintojen, kuin tulevaisuuden työnäkymiäkin ajatellen. Monet kokivat itsearvioinnin hyödyttävän itseään, mutta moni mainitsi tässä yhteydessä myös opettajan saaman hyödyn oppilaista. Itsearvioinnin toivottiin olevan säännöllistä ja monipuolista ja osa oppilaista ottaisi sen myös osaksi kurssiarviointia toteutettaessa.
Sekä oppilaat että opettaja kokivat haasteelliseksi valita arviointiasteikon vaihtoehtojen välillä sekä tarkastella suullista kielitaitoa yksityiskohtaisesti osataitoihin jaoteltuna. Kuitenkin suunnittelemani lomake onnistui kaiken kaikkiaan itsearviointikäytössä. Väittämät mittasivat oppilaiden taitoja tarkoituksenmukaisesti ja ainoastaan yhden väitteen kohdalla oppilaat eivät näyttäneet ymmärtäneet sen sisältöä. Tutkimus antaa täten uutta tietoa itsearviointia koskevista asenteista sekä käyttökelpoisen itsearviointityökalun opetuksen tueksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28254]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Puhuminen, no emmä tiiä oonko mä siinä hyvä, mutta kyllä mä siitä ihan tykkään" : språkstudenters uppfattningar om och upplevelser av sin muntliga språkfärdighet och muntlig kommunikation på svenska och tyska
Ilomäki, Sonja (2015)Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suullisten taitojen harjoittelua ei usein huomioida tarpeeksi koulussa. Painotus riippuu usein opettajasta. Siksi opiskelijoilla voikin olla hyvin erilaiset suulliset taidot ... -
Utvecklingen av muntliga övningar i tre läroböcker i svenska : från 1980-talet till 2020-talet
Torikka, Sara (2023)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää miten suulliset tehtävät ovat kehit-tyneet ruotsin kielen oppikirjoissa 1980-luvulta 2020-luvulle. Tarkoituksena oli myös selvittää millainen painoarvo suullisella kielitaidolla ... -
Rikssvenska eller finlandssvenska? Attityder till uttal bland finskspråkiga gymnasister
Varpula, Maija (2018)Tämän kandidaatin tutkielma on sosiolingvistinen tutkimus suomenkielisten lukiolaisten asenteista ruotsin kielen ääntämiseen. Tutkimuksessa on erityisesti painotettu ruotsin kielen kahta ääntämistapaa, suomenruotsia ja ... -
"Englannissa meillä on ainakin tehty puheita opettajalle lähettämällä ääniviesti WhatsAppissa." : gymnasieelevers tankar om digitalisering i svenskundervisning
Oksanen, Marjo (2018)Digitalisaatio on ajankohtainen puheenaihe kouluissa ja se nousee esille myös uusissa opetussuunnitelmissa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukioikäisten opiskelijoiden kokemuksia digitalisaatiosta ruotsinkielen ... -
Ruotsin kielen suullisen taidon testaaminen näyttökokeissa
Härmälä, Marita (2002)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.