Show simple item record

dc.contributor.advisorRintala, Harri
dc.contributor.authorPönni, Erkka
dc.date.accessioned2015-08-12T15:03:53Z
dc.date.available2015-08-12T15:03:53Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1492541
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46604
dc.description.abstractTIIVISTELMÄ Pönni, Erkka (2015). Oppilaiden kokema kehollisuus koulun liikuntatunneilla – liikunta avain oppilaiden itsetunnon vahvistamiseen? Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, lii-kuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 65 sivua, 1 liite. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää aikuisten ihmisten koululiikuntakokemuksia kehollisuuden näkökulmasta ja luoda ymmärrystä kehollisuuden kokemusten merkityksistä koululiikunnassa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten kehollisuus tulee liikuntatunneilla konkreettisesti esiin ja mitkä asiat kehollisuuden kokemuksiin vaikuttavat. Tavoitteena oli myös luoda ymmärrystä siitä, miten kehollisuuden kokemukset koulun liikuntatunneilla vaikuttavat oppilaiden itsetuntoon. Tutkimus on laadullinen ja työn tieteenfilosofinen lähtökohta on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto koostuu opetus- ja kasvatusalalla työskentelevien ihmisten kirjoittamista esseistä, joissa he muistelevat omia koululiikuntakokemuksiaan. Esseiden analysoinnit toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehollisuus näyttäytyi liikuntatunneilla motorisina perustaitoina, kehon ulkoisena olemuksena ja kehon fyysisinä ominaisuuksina. Motoristen taitojen osaamisella oli suuri vaikutus liikuntatunneilla koettuihin pätevyyden kokemuksiin ja itsetunnon rakentumiseen sekä ikätovereiden keskuudessa koettuihin hyväksytyksi tulemisen tunteisiin. Kehon ulkoinen olemus ja fyysiset ominaisuudet olivat myös osaltaan vaikuttamassa liikuntatuntien suoritusten onnistumiseen sekä oppilaiden kehonkuvan ja itsetunnon rakentumiseen. Liikuntatunneilla kehollisuuden kokemisessa tapahtunut kehitys tuli esiin kehon tuntemisen, kehon kokemisen, kehon kuuntelun ja kehon oikean käytön oppimisena. Erityismaininnan sai liikuntatuntien yhteisöllinen merkitys kehon kokemiselle, mikä käytännössä konkretisoitui kehojen välisenä vertailuna niin liikuntatunneilla, pukuhuoneissa kuin uimahallissakin. Vertailun lisäksi muilta saatu palaute oli keskeisessä asemassa sekä kehoa että liikuntataitoja tarkasteltaessa. Liikuntatuntien aikaisilla liikuntakokemuksilla oli sekä akuutteja että pitkäaikaisia vaikutuksia kehollisuudelle ja itsetunnolle. Kielteisiä, akuutteja vaikutuksia olivat omaan kehoon ja omaan itseen liittyvät häpeän ja huonommuuden tunteet sekä itsetunnon ja -luottamuksen menettäminen. Myönteisiä vaikutuksia puolestaan olivat liikunnan tuomat onnistumisen kokemukset, jotka vahvistivat itsetuntoa ja myönteistä suhtautumista omaa kehoa ja kehollisuutta kohtaan. Kielteisinä pitkäaikaisvaikutuksina esiin tulivat liikuntamuistojen nostattama ahdistus sekä nyrjähtänyt asenne omaa kehoa ja liikunnan harrastamista kohtaan. Myönteisiä vaikutuksia olivat elinikäisen liikuntakipinän syttyminen, myönteisen itsetunnon rakentuminen sekä myönteisten liikuntamuistojen herättämien mielikuvien ja kehon tuntemusten pysyvyys. Tutkimuksen perusteella koulun liikuntatunnit tarjoavat hyvät mahdollisuudet oppilaiden kehollisuuden kokemusten ja itsetunnon kehittämiselle. Turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä tapahtuvan motoristen taitojen harjoittelun avulla oppilailla on mahdollisuus myönteisten kokemusten saamiseen sekä omasta kehostaan että omasta itsestään. Vastaavasti vertailua ja kilpailua korostavassa ilmapiirissä oppilaiden itsetunto joutuu helposti koetukselle. Liikunnanopettajalla on keskeinen rooli niin turvallisen ilmapiirin luojana kuin monipuolisten liikuntakokemusten mahdollistajana. Avainsanat: itsetunto, minäkäsitys, kehollisuus, kehonkuva, koululiikuntafi
dc.description.abstractABSTRACT Erkka Pönni (2015). Students’ experiences of embodiment in physical education classes – is physical education the key to strengthening self-esteem of pupils? The Department of Sport and Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 65 pp., 1 appendice. The purpose of this Master’s thesis was to examine adults’ physical education experiences from embodiment’s point of view and create understanding of the meanings of embodiment experiences in physical education. The aim was to increase understanding of how embodiment reveals itself in physical education classes and what things affect the experiences of embodiment. The aim was also to understand the affect these experiences of embodiment in PE have on pupils’ self-esteem. The study is qualitative and its scientific background is phenomenological-hermeneutic. The research material consists of essays written by people who work in the field of education. In these essays they reminisce about their own physical education experiences. The essays’ analysis was carried out by means of content analysis. Embodiment appeared in physical education classes as basic motor skills, external appearance of the body and the body's physical characteristics. Expertise on motor skills had a major impact on the experiences of competence and construction of self-esteem in physical education classes. Perceived feelings of being accepted among peers were also essential. Body appearance and physical characteristics were also contributors to the success of the performance in physical education classes, as well as constructing students' body image and self-esteem. Development of experiencing embodiment in physical education classes came to light in the form of the knowledge of the body, the body experiencing, listening to the body and the correct use of the body. Special mention received a collective importance of physical education classes in experiencing the body, which became concrete by comparing the bodies both in the physical education classes, in locker rooms and by the swimming pool as well. In addition to comparison the feedback received from the others played a key role on both examining the body and physical skills. The experiences arising from physical education classes had both acute and long-term effects of embodiment and self-esteem. Negative, acute effects were feelings of shame and inferiority related to their own bodies and their own self, loss of self-esteem and self-confidence. Positive effects were brought about by the experience of success in exercise which improved the self-esteem and a positive attitude towards one's own body and embodiment. The negative long-term effects brought by the physical education memories were anxiety and distorted attitude to one's own body and physical activity in general. Positive long-term effects were lifelong physical activity, building of a positive self-esteem, as well as the permanence of positive sports memories brought to mind and body sensations. Physical education classes offer good opportunities for the development of embodiment experiences and the self-esteem of pupils. Pupils have good opportunities to get positive experiences on both their own bodies and their own self by a way of practicing motor skills in a safe and supportive atmosphere. Respectively an atmosphere that supports comparison and competition can prove to be a real test for the students’ self-esteem. Physical education teachers play a key role as a creators of safe and secure environment and diverse physical experiences. Keywords: self-esteem, self-concept, embodiment, body image, physical educationen
dc.format.extent1 verkkoaineisto (65 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherAvainsanat: itsetunto
dc.subject.otherminäkäsitys
dc.subject.otherkehollisuus
dc.subject.otherkehonkuva
dc.subject.otherkoululiikunta
dc.titleOppilaiden kokema kehollisuus koulun liikuntatunneilla : liikunta avain oppilaiden itsetunnon vahvistamiseen?
dc.title.alternativeLiikunta avain oppilaiden itsetunnon vahvistamiseen?
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201508122650
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Sport Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.date.updated2015-08-12T15:03:53Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysokoululiikunta
dc.subject.ysoitsetunto
dc.subject.ysominäkuva
dc.subject.ysoruumiillisuus
dc.subject.ysoruumiinkuva
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record