Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorJuutinen, Taija
dc.contributor.authorParviainen, Juha
dc.date.accessioned2015-06-30T19:02:12Z
dc.date.available2015-06-30T19:02:12Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1477000
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46443
dc.description.abstractJuha Parviainen (2015). Kestävyyskunnon kehittymisen yksilöllisyys ja harjoittelun ulkopuolisen fyysisen aktiivisuuden yhteys harjoitusvasteen vaihteluun. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma, 55 s. On tunnettua, että monet yksilötekijät, kuten kestävyyskunnon lähtötaso vaikuttavat voimakkaasti standardoidussa kestävyysharjoitteluohjelmassa saavutettavaan kehitykseen. Eräs mielenkiintoinen ja modernein mittausmenetelmin havaittavissa oleva tekijä on harjoittelun ulkopuolinen fyysinen aktiivisuus. Tässä työssä pyrittiin arvioimaan sen ja erityisesti levoksi luettavan matalan intensiteetin aktiivisuuden roolia yksilötason kehityksessä. Tutkimusaineistona käytettiin kolmea kestävyysharjoitteluinterventiota, joissa osallistujina olivat varusmiehet, aktiiviset miehet ja urheilijat. Aineistoissa oli tilastoitu harjoittelun aikaista ja sen ulkopuolista fyysistä aktiivisuutta objektiivisin mittausmenetelmin. Mittausaineistosta etsittiin yksilöiden ominaisuuksia, harjoittelua ja aktiivisuutta kuvaavia piirteitä, joilla on yhteys saavutettuun kehitykseen. Arviointimenelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tulokset olivat pääosin odotusten mukaisia. Kestävyyskunnon lähtötasolla oli vahva yhteys saavutettuun kehitykseen, ja matalan lähtötason omaavilla henkilöillä kehonpainoon suhteutetun hapenottokyvyn kehitys johtui enimmäkseen laihtumisesta. Harjoittelun ulkopuolisen fyysisen aktiivisuuden osalta mielenkiintoisin löydös oli harjoitusvuorokauden levon yhteys kestävyyskunnon kehitykseen aktiivisten miesten aineistossa. Havainnot vahvistivat olemassa olevia käsityksiä kehityksen yksilöllisyydestä. Yksilöllisyyden taustatekijöiden ja fyysisen aktiivisuuden roolin tarkentaminen vaatii yksityiskohtaista tutkimuksen asettelua ja tarkkaan harkittua vastemittareiden valintaa. Olennaista on myös pystyä havaitsemaan harjoittelun aiheuttama kokonaismuutos yksilön fyysisessä aktiivisuudessa.fi
dc.description.abstractJuha Parviainen (2015). Individual differences in response to aerobic training and effects of non-exercise activity. Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 55 pp. Several individual factors such as initial fitness level and gender contribute to training effect attained in standardized aerobic exercise program. Lately the non-exercise habitual physical activity has been suggested as an associated factor. This master’s thesis studied the role of non-exercise activity for the individual differences in response to aerobic training. A special focus was put on low intensity activity. The research material consisted of data from three aerobic exercise programs which were performed by military conscripts, physically active males and athletes. On each program the exercise and non-exercise physical activity had been measured by objective methods. Features describing the research participants, their training and physical activity were extracted from data. Finally a linear regression analysis was used to analyze the association of features to the individual response to the exercise program. The results were mainly as expected. The initial level of cardiorespiratory fitness had strong association to the attained development. The main mechanism behind the response for the participants with low level initial fitness was a weight loss. On non-exercise physical activity, the most interesting and novel finding was the association of amount of rest on training day to the individual training response in physically active men. The findings of the study reaffirmed the prevalent assumptions about individuality of the training response in aerobic exercise programs. Elaborating the factors behind the individuality and the role of non-exercise daily physical activity requires precise research frame and very careful selection of measured response variables. Detecting the overall change on the physical activity posed by the training program is essential for the future research on this topic.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (61 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherkestävyyskunto
dc.subject.otherharjoitusvaste
dc.subject.otherfyysinen aktiivisuus
dc.titleKestävyyskunnon kehittymisen yksilöllisyys ja harjoittelun ulkopuolisen fyysisen aktiivisuuden yhteys harjoitusvasteen vaihteluun
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201506302484
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.date.updated2015-06-30T19:02:13Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysoaerobinen suorituskyky
dc.subject.ysofyysinen kunto
dc.subject.ysoharjoitusvaste
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysoyksilöllisyys
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot