Kompressiosukkien vaikutus tasapaino- ja ketteryysharjoitteluun

Abstract

TIIVISTELMÄ

Niemi-Nikkola, Jaakko & Sinko, Miikka. 2015. Kompressiosukkien vaikutus tasapaino- ja ketteryysharjoitte-luun. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 84s., 9 liitettä.

Kompressiotuotteet ovat nopeasti yleistyneet lääketieteen puolelta urheilijoiden käyttöön. Markkinoille on tullut yhä useampia tuotteita, joilla väitetään olevan kompressio-ominaisuuksia. Urheilun kannalta kompression tutkimuskenttä on vielä nuori ja tutkimusta tehdään yhä kiihtyvää tahtia. Kestävyysurheilussa kompressiotuotteista on havaittu olevan hyötyä aerobisessa urheilussa ja rasittavista suorituksista palautumisessa, koska ne poistavat laktaattia tehokkaammin (Kraemer ym. 1998; Bringard ym. 2006; Cameron ym 2006; Lovell, Mason, Delphinus & McLennan 2011) ja vähentävät palautumisesta aiheutuvaa lihaskipua (Hamlin ym. 2012; de Glanville & Hamlin 2012; Kraemer ym. 2010). Tutkimuksemme pohjautuu merkittävästi lihasaistimukseen ja proprioseptiseen tuntemukseen lihaksistossa ja nivelissä. Myös näitä ominaisuuksia kompressiotuotteiden on havaittu parantavan (McNair ym. 1996; Birmingham ym. 1998; Kraemer ym. 1998; McNair & Heine 1999; Birmingham ym. 2000; Bringard ym. 2006; Cameron ym. 2008; Pearce ym. 2009; Michael ym. 2014). Parantunut proprioseptinen tuntemus edesauttaa myös uusien taitojen oppimista (Stillman 2002), mitä lähdimme tutkimuksessamme selvittämään.

Tutkimuksemme tarkoituksena oli arvioida kompressiosukkien vaikutusta tasapainon ja ketteryyden kehittymiseen yhdeksän viikon intervention aikana. Tutkimukseen osallistui 49 miestä ja naista, joiden ikä vaihteli 18-75 vuoden välillä. Ryhmät jaettiin kahteen samantasoiseen ja ikäjakaumaltaan mahdollisimman samankaltaiseen ryhmään tasapainolaudalla suoritetun testin avulla. Koeryhmällä oli käytössään Zeropoint Oy:n lääketieteellisesti valmistama polvipituinen kompressiosukka, joka oli valmistettu 20% nylonista, 20% lycrasta ja 60% coolmaxista. Sukka oli kompressioasteeltaan tiukka eli 20-30mmHg ja tuote oli suunniteltu siten, että voimakkain kompressio kohdistuu nilkan ympärille asteittain keventyen kohti polvea. Kontrolliryhmän sukka oli Pro Touchin running compression -sukka, joka oli valmistettu 98% polyamidista ja 2% elastaanista. Kontrolliryhmän käyttämillä sukilla ei ollut lääketieteellistä kompressiovaikutusta.

Koe- ja kontrolliryhmiin kuuluvat koehenkilöt harjoittelivat samaan aikaan tunnin ajan kaksi kertaa viikossa. Interventio koostui monipuolisesta ohjatusta tasapaino- ja ketteryysharjoittelusta. Alku- ja lopputesteinä toimivat Alpha fit -testipatteriston 8-juoksutesti ja Eurofit testistöstä pienin muunnoksin tehty flamingoseisonta. 8-juoksussa tehtävänä oli juosta kartioilla merkattu kahdeksikon muotoinen rata mahdollisimman nopeasti. Kartiot oli sijoitettu 10 metrin päähän toisistaan. Flamingoseisonnassa tehtävänä oli seistä yhdellä jalalla 3cm leveän riman päällä paljain jaloin samalla toisesta jalasta kiinni pitäen. Tulokseksi laskettiin yritysten määrä, joka testattavalta meni minuutin kokonaisajan saavuttamiseen.

8-juoksutestissä molemmat ryhmät saavuttivat tilastollisesti merkittävän kehityksen (koeryhmä p=,000, kontrolliryhmä p=,004). Flamingoseisonnassa koe- ja kontrolliryhmien ero oli jo alkumittauksessa merkittävä (p=,002). Ryhmien välisestä merkitsevästä erosta huolimatta koeryhmä onnistui kehittymään yhdeksän viikon intervention aikana (p=,000), mutta kontrolliryhmä ei (p=,898). Tulosten mukaan kompressiosukat yhdistettynä tasapaino- ja ketteryysharjoitteluun kehittivät staattista tasapainoa välittömästi mitattuna yhdeksän viikon harjoitusjakson jälkeen. Ketteryyden kehittymisessä kompressiosukilla ei havaittu olevan merkitsevää hyötyä.

Avainsanat: Kompressio, tasapaino, ketteryys, interventio, proprioseptiikka, motoriset taidot

ABSTRACT

Niemi-Nikkola, Jaakko & Sinko, Miikka. 2015. The effect of compression socks on balance and agility training. University of Jyväskylä. Department of Sport Sciences. Sport pedagogy Master’s thesis, 84pp., 9 appendices.

Compression products have become more common in enhancing athletic ability. The market has seen a growth in the range of products that claim to have compressive characteristics. In terms of sports compression, the research field is still young. However studies about compression materials are becoming more common. In endurance sports compression products have been found to be useful for recovering from high-intensity performances, in which they remove lactate more efficiently (Kraemer et al. 1998; Bringard et al. 2006; Cameron et al 2006; Lovell, Mason, Delphinus & McLennan 2011). They also reduce muscle pain during recovery (Hamlin et al. 2012; de Glanville & Hamlin 2012; Kraemer et al. 2010). Our study is based on muscle perception and proprioception in muscles and joints. Additionally, these properties have been found to be improved by compression products (McNair et al. 1996; Birmingham et al. 1998; Kraemer et al. 1998; McNair & Heine, 1999; Birmingham et al. 2000; Bringard et al. 2006; Cameron et al. 2008; Pearce et al. 2009; Michael et al . 2014). Improved proprioceptive sensation also contributes to learning of new skills (Stillman, 2002), which is also what we researched in this study.

The purpose of this study was to investigate the effect of compression socks on the development of balance and agility during 9-week intervention. The study involved 49 men and women between the ages of 18-75 years. The subjects were divided into two groups that were similar in age as well as in balance skills.The balance skills were measured with a force plate test. The experimental group used the Zero Point Ltd. medically manufactured knee-length compression socks, which were made of 20% nylon and 20% lycra and 60% Coolmax. The socks that were used were the intense compression socks, which had a compressive effect of 20-30mmHg. The product was designed in such a way that the strongest compression is directed around the ankle while gradually decreasing towards the knee. The control group product was a running compression sock from Pro Touch, which was made of polyamide and 98% elastane 2%. The sock that the control group used did not have medically proved compression.

The experimental and control groups practised at the same time one hour twice a week. The intervention consisted of a wide range of guided balance and agility training lessons. The start and final tests were the figure-of-eight run test (part of Alpha fit -tests) and slightly modificated flamingo balance test (part of Eurofit tests). The figure-8 track was marked with two cones placed 10 m apart with the start/finish line next to one of the cones which ultimately formed a 20 m long track. The task in the test was to run the track as fast as possible. The task in the flamingo balance test was to stand on other leg on top of 3cm wide strip bare feet while holding the other leg with the hand from the same side. The result was calculated by the number of attempts the subject had to start over to maintaine the balance in one minute.

In the 8-run test, both groups achieved statistically significant developments (intervention group p=,000, the control group, p=,004). In the Flamingo balance test the difference between experimental and control groups was already significant (p =, 002) at the beginning of the test. Despite the significant differences between groups, the experimental group managed to develop their result (p =, 000) during the nine-week intervention, whereas the control group did not (p =, 898). According to the results, compression socks combined with balance and agility training improved static balance after a nine-week training period. On the other hand, compression socks did not show significant improvement on agility.

Keywords: Compression, balance, agility, intervention, proprioception, motor skills