Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHäkkinen, Keijo
dc.contributor.authorJungell, Jacob
dc.date.accessioned2015-02-19T09:04:02Z
dc.date.available2015-02-19T09:04:02Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1466529
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45367
dc.description.abstractJungell, Jacob 2015. Pujotteluharjoituksen väsymysvaikutukset suksilla ja rullaluistimilla juniori- alppihiihtäjillä. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, pro gradu-tutkielma. 67 sivua. Alppihiihdossa yhdistyy tekninen taito ja kova fyysinen kunto. On tärkeää että vuoden aikana on riittävästi harjoittelupäiviä suksilla, mutta laskettelumahdollisuuksien ollessa vähässä kuten kesällä, vaihtoehtoisia harjoitustapoja, kuten rullaluistelu, on otettava käyttöön. Rullaluistelun soveltuvuudesta vaihtoehtoisena harjoitusmuotona löytyy kuitenkin rajoitettua tieteellistä näyttöä, minkä takia olisi tärkeää tutkia asiaa tarkemmin. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli vertailla pujottelurataharjoituksen väsymysvaikutukset ja yhteys fyysiseen kuntoon suksilla ja rullaluistimilla juniorialppihiihtäjillä. Tutkimuksessa seurattiin myös kahta henkilöä 8 viikon harjoitusjakson aikana ja vertailtiin heidän kehitystä fyysisessä kunnossa ja rullauisteluratasuorituksessa. Tutkimukseen osallistui 7 koehenkilöä (5 poikaa, 2 tyttöä) kahdesta eri seurasta. Kaksi ratatestiä suoritettiin, josta toinen suksilla (”Lumi”-testi) ja toinen rullaluistimilla (”Rullis”-testi).Tämän lisäksi suoritettiin yksi fysiikkatesti. Ratatesteissä mitattiin kevennyshyppyä (CMJ ennen + jälkeen), laktaattia (LA ennen + jälkeen), laskuaikaa sekä sykettä (HR) eri ajankohtina (lepo, 10, 20, 30, 40, 50 ja 60 min). LA-tuloksien tilastollisessa analyysissä käytettiin ainoastaan 5 koehenkilöä, siitä johtuen että kahdella koehenkilöllä oli epäluotettavat tulokset ratalaskua edeltävissä mittauksissa. Varsinaista ratalaskua oli yksi tunti ja rata koostui 21 käännöksestä. Fysiikkatestissä suoritettiin jalkadynamometri-, CMJ-, 20 metrin nopeus- sekä nopeuskestävyystesti. Tapaustutkimus koostui näistä samoista testeistä ja kahdeksan viikon harjoitusjakson jälkeen suoritettiin vertaileva rullaluistelutesti sekä fysiikkatesti. Harjoitukset koostuivat alppihiihdolle ominaisesta harjoituksesta, ja koehenkilöiden henkilökohtaisista harrastuksista. Ratatestien laskuajat erosivat toisistaan merkitsevästi (p<0.05). Kun ajat huononivat tasaisesti harjoituksen loppua kohti ”Lumi”-testissä, vastakkainen reaktio oli havaittavissa ”Rullis”-testissä. Ratatestien sykkeet eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Ratatestien CMJ-tuloksissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä (p<0.05) ero ”Rullis”-testin ratalaskua edeltävän ja jälkeisen mittauksen välillä, mutta sama ei ollut havaittavissa ”Lumi”-testissä. Ratatestien edeltävien ja jälkeisten CMJ-tuloksien muutoksien vertailussa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Kummassakaan ratatestissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta veren laktaatin tasoissa ratalaskun seurauksena, eikä testien muutoksien vertailussakaan ollut tilastollisesti merkitsevää eroa laktaattituloksissa. Fyysisissä testeissä korrelaatio oli tilastollisesti merkitsevä CMJ:n ja nopeuden välillä (p<0.01) sekä CMJ:n ja dynamometritestin välillä (p<0.05). Ratatestien laskuajat levänneessä tilassa (lasku 1+2 keskiarvo) ja CMJ- sekä LA-tuloksien muutokset ratalaskun seurauksena eivät korreloineet fyysisten testien kanssa. Tapaustutkimuksessa ei havaittu oleellisia parannuksia missään fyysisissä testeissä harjoitusjakson seurauksena. Rullaluistelutestin laskuajat olivat keskimäärin nopeimpia toisessa rullaluistelutestissä, mutta väsyttävä vaikutus aikoihin oli samanlainen kuin ensimmäisessä testissä. Ensimmäisen koehenkilön sykkeet käyttäytyivät lähes samanlaisesti kaikissa testeissä, mutta toisen koehenkilön sykkeet ensimmäisessä rullaluistelutestissä poikkesivat kahdesta muusta testikerrasta selvästi. Voidaan olettaa, että rataharjoituksen vaikutus väsymykseen on samanlainen suksilla ja rullaluistimilla, jalkojen räjähtävässä voimassa, veren laktaatti tasoissa sekä sykkeessä. Voidaan myös olettaa että asfaltti on sopiva harjoitusalusta, koska se ei kulu harjoituksen aikana, eikä sillä tavalla vaikuta suoritukseen negatiivisesti. Rajoittavana tekijänä tutkimuksessa on kuitenkin ollut pieni otos, minkä takia on vaikeaa tehdä mitään vahvoja johtopäätöksiä.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (67 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherAlppihiihto
dc.subject.otherrullaluistelu
dc.subject.otherväsymys
dc.subject.otherjuniori
dc.titlePujotteluharjoituksen väsymysvaikutukset suksilla ja rullaluistimilla juniorialppihiihtäjillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201502191345
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineValmennus- ja testausoppifi
dc.contributor.oppiaineScience in Sport Coaching and Fitness Testingen
dc.date.updated2015-02-19T09:04:03Z
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5013
dc.subject.ysoalppilajit
dc.subject.ysorullaluistelu
dc.subject.ysoväsymys
dc.subject.ysoharjoittelu
dc.subject.ysojunioriurheilu
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot