Aikuisyleisurheilijoiden urheilumotiivit

Abstract

Kukka-Maaria Sipilä (2014). Aikuisyleisurheilijoiden urheilumotiivit. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 39 s., 3 liitettä.

Aikuisurheilun suosio on kasvanut viime vuosina. Aikuisurheilijoita motivoivat harjoitteluun ja kilpailuun monet eri tekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa aikuisyleisurheilijoiden taustatekijöiden (sukupuoli, ikä, koulutusaste, nuorena harrastettu kilpaurheilu, kansalaisuus ja harjoittelumäärä) vaikutusta urheilumotiiveihin.

Tutkimusaineisto kerättiin useiden maiden kansalaisilta Jyväskylässä vuonna 2000 järjestettyjen XII Veteraanien yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuiden yhteydessä kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 811 35-89-vuotiasta urheilijaa. Vastaajien motivaatiotekijöitä arvioitiin 17 väittämästä koostuvan mittarin avulla. Mitta-asteikko oli 3-portainen Likertin asteikko. Tilastollinen analyysi suoritettiin SPSS Statistics 20 -ohjelmalla. Väittämien ryhmittely tapahtui pääkomponenttianalyysillä. Ryhmien välisiä eroja vertailtiin t-testin ja yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla.

Motiivit jaettiin hyvinvointi-, kilpailu- ja suoritus- sekä terveys- ja kuntomotiiveihin. Urheilumotiivien tarkastelu sukupuolittain osoitti, että miehet arvioivat terveys- ja kuntomotiivit tärkeämmäksi kuin naiset (p=.022). Yli 60-vuotiaat vastaajat pitivät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin nuorimmat vastaajat (35-49-vuotiaat), p<.001. Kilpaurheilutaustan omaavat urheilijat mielsivät kilpailu- ja suoritusmotiivit tärkeämmäksi kuin ei-kilpaurheilijat (p=.002). Kansalaisuuksien välisiä eroja tarkasteltaessa havaittiin, että Brittein saarten urheilijat arvioivat hyvinvointimotiivit vähemmän tärkeäksi kuin Pohjoismaista (p<.001), Itä- (p<.001), Keski- (p<.001) tai Länsi-Euroopasta (p<.05) tulleet urheilijat. Pohjoismaiden (p=.003) sekä Itä- (p<.001) ja Keski-Euroopan (p<.001) urheilijat pitivät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin Brittein saarten urheilijat. Pohjoismaalaiset puolestaan arvioivat hyvinvointimotiivit tärkeämmiksi kuin etelä- (p<.001) tai länsieurooppalaiset (p<.05). Lisäksi sekä Itä- (p=.003) että Keski-Euroopan (p<.001) urheilijat mielsivät hyvinvointimotiivit merkityksellisemmäksi kuin Etelä-Euroopan urheilijat. Kilpailu- ja suoritusmotiivien arvostuksessa oli eroa keski- ja eteläeurooppalaisten välillä: keskieurooppalaiset arvioivat kilpailu- ja suoritusmotiivit tärkeämmiksi kuin eteläeurooppalaiset (p<.05). Keskieurooppalaisten keskuudessa terveys- ja kuntomotiivien merkitys oli suurempaa kuin länsieurooppalaisten (p<.05). Harjoittelumäärä vaikutti urheilumotiiveihin. Yli 7.5 tuntia viikossa harjoittelevat veteraaniurheilijat pitivät kilpailu- ja suoritusmotiiveja tärkeämpinä kuin alle viisi tuntia viikossa harjoittelevat (p=.005).

Tulosten mukaan sekä miehet että vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat vastaajat pitivät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin naiset tai nuoremmat vastaajat. Naisille muut motivaatiotekijät (esim. sosiaaliset tekijät) saattoivat olla ensisijainen syy urheilulle. Vanhimman ikäluokan terveys- ja kuntomotiivien arvostus johtunee terveyden heikkenemisestä iän myötä. Kilpaurheiluharrastus nuoruudessa vaikuttaa urheilumotiiveihin aikuisurheilijoilla. Myös kansalaisuudella on vaikusta urheilumotiiveihin.

Kukka-Maaria Sipilä (2014). Sport motives of master track and field athletes. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Sports Medicine, 39 pages, 3 appendices.

Popularity of Master sports have increased recently. Many factors influence motivation of master athletes. The purpose of this study was to evaluate the effects of background factors (such as gender, age, educational level, competitive sports before the age of 35 years, nationality and amount of training) on sport motives.

The data was collected with a questionnaire during the XII European Veterans' Championships in Jyväskylä in 2000. The study group consisted of 811 35-89-year-old athletes. Sport motives were assessed with a measure consisting of 17 statements. The scale was a 3-point Likert scale. Statistical analyses were carried out using IBM SPSS Statistics 20 software. Classification of statements was made using Principal components analysis, PCA. Differences between groups were examined using t-test and the analysis of variance.

According to results men estimated health and fitness motives more important than women (p=.022). Over 60-year-old athletes considered health and fitness motives more important than the youngest age group (35-49 years of age), p<.001. Athletes with competitive background found competitive and performance motives more important than athletes without a competitive history (p=.002). Athletes from the British Isles estimated well-being motives less important than athletes from Nordic countries (p<.001), Eastern Europe (p<.001), Central Europe (p<.001) or Western Europe (p<.05). Scandinavian athletes considered well-being motives more important than Southern Europeans (p<.001) or Western Europeans (p<.05). Also both Eastern (p=.003) and Western (p<.001) European athletes found well-being motives more important than Southern European athletes. Central Europeans considered competitive and performance motives more important than Southern Europeans (p<.05). Athletes from Nordic Countries (p=.003), Eastern Europe (p<.001) and Central Europe (p<.001) found health and fitness motives more meaningful than athletes from the British Isles. Among Central European athletes health and fitness motives were considered more important than among Western European athletes (p<.05). Athletes training more than 7.5 hours per week found competitive and performance motives more important than athletes training less than five hours per week (p=.005).

In conclusion, both men and the oldest athletes found health and fitness motives more meaningful than women or younger athletes. For women other motives, for example social motives, may have been the most important reason for doing sports. The oldest athletes may value health and fitness motives because of the impact of aging on the physical performance. Competitive sports before the age of 35 years and nationality play a significant role on sport motives among master athletes.