Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSaari, Olli
dc.date.accessioned2014-02-24T16:27:01Z
dc.date.available2014-02-24T16:27:01Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1309360
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43009
dc.description.abstractMonenlaisiin vesistötyyppeihin hyvin sopeutunut hauki (Esox lucius L.) kasvaa suotuisissa olosuhteissa kalaravinnon avulla nopeasti suurikokoiseksi ravintoketjun huippupedoksi. Saaliskalojen puuttuessa tai ravinnonsaatavuuden ollessa rajoitettua on kasvunopeus puolestaan hyvin hidasta. Pienten suomalaisten metsäjärvien haukien ravinnonkäyttöä ja sen vaikutusta kasvuun selvitettiin mahanäytteiden sekä vakaiden isotooppien avulla. Lisäksi selvitettiin evänäytteiden käytettävyyttä isotooppinäytteenä lihasnäytteiden rinnalla. Isotooppianalyyseissä käytettiin vapautetuista yksilöistä kerättyjä evänäytteitä, joiden δ13C ja δ15N arvot korreloivat voimakkaasti lihasnäytteiden kanssa. Evien happohuuhtelu vähensi evä- ja lihaskudoksien välistä δ13C arvojen eroa ja voimisti evän ja lihaksen δ15N arvojen riippuvuutta. Lineaarisen regression avulla määritettiin mallit, joilla happohuuhdeltujen evien δ13C ja δ15N arvot korjattiin vastaamaan lihaksen arvoja. Ravintoanalyysien perusteella hauet siirtyivät pohjaeläimistä pääosin kalaravinnon käyttöön poikkeuksellisen myöhään, usein vasta noin 25–30 cm pituisena. Syitä tähän olivat oletettavasti sopivan saalistusympäristön (vesikasvillisuuden) vähyys sekä huonojen valo-olosuhteiden (humusveden) saalistustehokkuutta heikentävä vaikutus. Pohjaeläinravinnolla oli merkitystä myös suuremmille hauille (≤ 50 cm). Kalaravinto koostui pääosin järvien yleisimmistä kalalajeista eli ahvenista (Perca fluviatilis) ja särjistä (Rutilus rutilus), mutta saaliskalojen koko ei kasvanut hauen koon myötä. Suuremmille hauille oli rajoitetusti saatavilla sopivan kokoista ravintoa, mikä näkyi niiden ravinnonkäytön monipuolistumisena, kuten esimerkiksi sammakoiden (Rana temporaria) syömisenä, sekä kasvun hidastumisena. Isokokoisten saaliskalojen vähyyden ja rajoitettujen saalistusolosuhteiden takia suurimmat hauet (70–82 cm) olivat kaikkein hidaskasvuisimpia ja niiden kuntokertoimet alhaisia, joten aliravitsemuksella oli todennäköisesti merkittävä vaikutus niiden muita yksilöitä korkeampiin trofiatasoihin.fi
dc.description.abstractPike (Esox lucius L.) is well adapted to different water systems. In favorable conditions and with suitable prey fish it quickly achieves relatively big size and position in the top of the food chain. However the growth rate of pike is low when food availability is limited or in the absence of prey fish. Food consumption and its influence on growth of pike in Finnish forest lakes was studied by stomach content and stable isotope analysis. Also the usability of fin samples in stable isotope analysis alongside muscle was studied. Fin samples collected from released pikes were added to the stable isotope analysis because both δ13C and δ15N values of fin and muscle correlated strongly. Acid washing reduced the difference between fin and muscle δ13C values and strengthened correlation between fin and muscle δ15N values. Acid washed fin sample δ13C and δ15N values were corrected using linear regression models. Pike shifted from macroinvertebrate food into mainly piscivorous feeding surprisingly late, in 25–30 cm length. Possible reasons were sparseness of suitable foraging habitats (vegetated areas) and low light conditions (humic waters) that both decreases success in capturing prey fish. Macroinvertebrates were eaten also by bigger pike (≤ 50 cm). The prey consumed consisted mainly of the most common fish species which were perch (Perca fluviatilis) and roach (Rutilus rutilus) in these study lakes. The size of the prey fish did not grow with pike length. Bigger pike were more versatile with eaten prey type such as common frogs (Rana temporaria) and those also grew slower because of limited availability of appropriate sized prey. Because of lack of large prey and limited hunting conditions biggest individuals (70–82 cm) in this study were also most slow growing and also condition factors were low indicating that undernourishment was important reason for the high trophic positions compared to smaller pike.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (43 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherEsox lucius L.
dc.subject.otherevä
dc.subject.otherhauki
dc.subject.otherlihas
dc.subject.othermahanäytteet
dc.subject.othermetsäjärvi
dc.subject.otherravinnonkäyttö
dc.subject.othervakaat isotoopit
dc.titleHauen (Esox lucius L.) ravinnonkäyttö pienissä suomalaisissa metsäjärvissä mahanäytteiden ja vakaiden isotooppien perusteella
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201402241278
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineAkvaattiset tieteetfi
dc.contributor.oppiaineAquatic sciencesen
dc.date.updated2014-02-24T16:27:02Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4012
dc.subject.ysohauki
dc.subject.ysoravinto
dc.subject.ysolihakset
dc.subject.ysojärvet
dc.subject.ysoisotoopit
dc.subject.ysonäytteet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot