Ilmavoimien taistelunjohto-opettajien käsityksiä ammatillisen opettajuutensa asiantuntijuudesta

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Ilmavoimien taistelunjohto-opettajien käsityksiä ammatillisen opettajuutensa asiantuntijuudesta. Aikuiskasvatustieteen näkökulmasta tutkimusprosessi antoi vastauksia siihen, mitä osa-alueita taistelunjohto-opettajien koulutusohjelmissa tulee jatkossa painottaa enemmän. Näin ollen opettajisto osaa jatkossa ohjata omaa toimintaansa ja arvioida sitä kriittisesti, koska opettajan asiantuntijuus ja ammatillinen kasvu ovat jatkuvaa itsensä kehittämistä. Tutkimus avasi tieteen kentälle antropologisen näkökulman tutkimattoman toimintaympäristön asiantuntijuuteen.

Laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin, mitä asiantuntijuus taistelunjohtoalalla on, mitä kuuluu ammatillisen opettajan asiantuntijuuteen ja millaisista elementeistä Ilmavoimien taistelunjohto-opettajien ammatillisen opettajuuden asiantuntijuus rakentuu. Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä ovat Ilmavoimien taistelunjohto-opettajan kelpoisuuden omaavan ammatillisen opettajan asiantuntijuuden tärkeimmät osa-alueet ja miten ne rakentuvat. Tutkimuksessa selvitettiin taistelunjohto-opettajien käsityksiä, joten tutkimus on lähestymistavaltaan fenomenografinen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla teemahaastatteluna kahdeksaa Ilmavoimien taistelunjohto-opettajaa. Aineisto analysoitiin abduktiivisen päättelyn keinoin.

Tutkimuksen mukaan taistelunjohto-opettajien ammatillisen opettajuuden asiantuntijuus koostuu kolmesta osa-alueesta: 1. substanssiosaamisesta ammattispesifinä tietotaitona, 2. pedagogisesta osaamisesta opetuksen hallinnassa ja opettajan persoonana sekä 3. kehittävästä työotteesta ja opettajan kehittymisestä. Asiantuntijuus rakentuu tutkimustulosten perusteella neljän osa-alueen mukaisesti: 1. opettajakurssin tuottamalla osaamisella (formaali teoria ja koulutus), 2. työssä oppien praktisia tietoja ja taitoja, 3. oman toiminnan kriittinen arviointi (metakognitiivinen oma ajattelu ja (itse)säätely) sekä 4. työyhteisöllinen asiantuntijuus (sosiokulttuurinen tieto). Tutkimuksen perusteella asiantuntijuus koostuu hyvin yksilökeskeisistä asioista, mutta kollegiaalinen osa-alue tulee merkittävissä määrin mukaan opettajan kehittymisessä sekä asiantuntijuuden rakentumisessa, jonka edellytyksenä on opettajan oma innostus sekä motivaatio työn tekemiseen ja siinä kehittymiseen. Työssä opitun kokemuksen kautta tunnetaan toimintaympäristö.

Tutkimuksen tuloksilla voidaan kehittää taistelunjohto-opettajien koulutusohjelmia sekä opetussuunnitelmia vastaamaan paremmin tutkimuksessa esiin nousseihin osa-alueisiin. Tutkimusta voidaan hyödyntää konkreettisesti alan opetuksen kehittämisessä sekä tulevissa asiantuntijuuden tutkimustöissä teorian lähteenä.