Opettajien tulkinnat kouluun kiinnittymisestä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä kouluun kiinnittymisen osa-alueita opettajat pitävät tärkeinä oppimisessa ja opettamisessa. Lisäksi selvitettiin taustamuuttujien (sukupuoli, opetuskokemus, opetustehtävä, pystyvyyskäsitykset) yhteyttä kouluun kiinnittymisen tulkintoihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin viiden eri yläkoulun aineen- ja erityisopettajilta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 178 vastaajaa. Kysely koostui kahdesta eri osiosta, joista ensimmäinen mittasi kouluun kiinnittymisen osa-alueita ja jälkimmäinen opettajien pystyvyyskäsityksiä. Vastaukset analysoitiin määrällisen tutkimuksen keinoin. Opettajille annettiin lisäksi mahdollisuus kertoa omista keinoistaan tukea oppilaan kouluun kiinnittymistä avoimen kysymyksen muodossa. Avoimen kysymyksen osalta vastaukset analysoitiin käyttämällä teemoittelua ja sisällönanalyysia. Kouluun kiinnittymisen osa-alueista emotionaalinen kiinnittyminen nousi merkittävimmäksi kiinnittymisen ulottuvuudeksi. Vaikka keskiarvopistemäärät arvioinneissa olivat korkeat, erot kognitiiviseen ja behavioraaliseen osa-alueeseen olivat selvät. Behavioraalinen kiinnitty-minen puolestaan sai arvioissa vähemmän merkitystä muihin osa-alueisiin nähden. Taustamuuttujien osalta sukupuoli nousi merkittävimmäksi erottavaksi tekijäksi. Naiset arvioivat jokaista osa-aluetta opetuksen ja oppimisen kannalta tärkeämmäksi kuin miehet. Opettajien kuvaamat kiinnittymistä tukevat keinot ovat tiivistettynä seuraavat: opettaja-oppilassuhteen rakentaminen, sosiaaliseen oppimis-ympäristöön liittyvät keinot, opettajan pedagogisen osaamisen hyödyntäminen ja yhteistyön keinot. Näin ollen opettajat painottavat sekä käytännön toiminnallaan että opetusta yleisemmällä tasolla arvioidessaan emotionaalista ulottuvuutta. Tämä tutkimus antaa osaltaan näkemystä siihen, miten opettajat tulkitsevat kouluun kiinnittymistä. On tärkeää, että opettajat tiedostavat kouluun kiinnittymisen merkityksen oppimisessa ja opettamisessa. Näin heillä on omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa siihen, että oppilaat kokevat oppimisen merkitykselliseksi ja kielteisen kehityksen riski vähenee. Kouluun kiinnittymisen huomioiminen ja oppilaiden kiinnittymisen arviointi voisivat olla näkyvämmin esillä koulujen arjessa.