Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorJantunen, Jonna
dc.date.accessioned2013-11-26T21:01:44Z
dc.date.available2013-11-26T21:01:44Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1288027
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42523
dc.description.abstractTutkimuksessa analysoidaan makro sekä mikro tasolla Kestin (2013) kehittelemää henki-löstövoimavarojen tuotantofunktiota. Sen avulla organisaatiot suunnittelevat resurssien (input) ja tuotosten (output) välistä suhdetta tiettynä ajanjaksona ja tietyllä teknologialla (Ollonqvist 1974, 3- 5; Saari 2006, 206; Vehmanen et al 1997, 43). Henkilöstövoimavaroihin rakentuva tuotantofunktio käsittää henkilöstömäärän ja työajankäytön lisäksi aineettoman henkilöstöpääoman hyödyntämisasteen eli työelämän laadun vaikutukset toimintakapasiteettiin. Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiossa liikevaihto tuotetaan henkilöstön tehollisella työajalla. Tehollisen työajan osuuden työn ääressä vietetystä ajasta määrittää henkilöstön kokema työelämän laatu. Tutkimuksessa analysoitiin henkilöstövoimavarojen tuotantofunktion avulla makrotasolla teollisuuden ja palveluiden toimialoja sekä palveluiden alaluokkien vähittäiskaupan sekä sosiaali- ja terveysalan toimialat sekä mikrotasolla kuvitteellisen teollisuusalan organisaatio. Makrotason analyysien mukaan jokaisella toimialalla vuoden 2009 lama vaikutti liiketoimintaan. Liikevaihto per työntekijä (HCRF) laski, mutta henkilöstöresursseista pidettiin yllätävän hyvin kiinni. Henkilöstötuottavuus (HCROI) tipahti myös jokaisella toimialalla, eikä ole noussut takaisin. Tämä johtuu osittain kustannusten noususta sekä liikevaihdon tuottokyvyn hitaasta taantuman jälkeisestä palautumisesta. Tämä näkyy henkilöstökulujen nousuna per työntekijä, (HCCF) jotka ovat nousseet jokaisella toimialalla tasaiseen tahtiin vuodesta 2006 lähtien. Työelämän laatu on heikentynyt vaihtuvuuden vuoksi jokaisella toimialalla lamavuoden jälkeen. Mikrotason analyysistä selvisi, että jos henkilöstömäärää sekä henkilöstön kehittämisen panosta kasvatetaan sopivassa suhteessa, niin organisaa-tion kannattava kasvu on optimaalisin. Tutkittavan organisaation olisi panostettava tulevaisuudessa osaavan työvoiman hankkimiseen sekä henkilöstön kehittämisen tehostamiseen.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto.
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherTaloudellinen toiminta
dc.subject.othertuotantovälineet
dc.subject.othertuottavuus
dc.subject.otherhenkilöstövoimavarat
dc.subject.otherhiljaiset signaalit
dc.subject.otheraineettomat investoinnit
dc.subject.otherinnovaatiot
dc.subject.othertyöelämän laatu
dc.subject.othertuotantofunktio
dc.subject.otherhenki-löstövoimavarojen tuotantofunktio.
dc.titleHenkilöstövoimavarojen tuotantofunktion makro- sekä mikrotason tarkasteleminen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201311262664
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineJohtaminenfi
dc.contributor.oppiaineManagement and Leadershipen
dc.date.updated2013-11-26T21:01:45Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi20424
dc.subject.ysotuottavuus
dc.subject.ysohenkilöstöresurssit
dc.subject.ysoaineettomat investoinnit
dc.subject.ysoinnovaatiot
dc.subject.ysotyöelämä
dc.subject.ysolaatu
dc.subject.ysotuotanto
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot