Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorVihonen, Maiju
dc.date.accessioned2013-09-26T08:49:04Z
dc.date.available2013-09-26T08:49:04Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1281057
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42215
dc.description.abstractKielisuihkutus on ilmiönä uusi eikä siitä ole vielä paljon pitkäaikaisia tutkimustuloksia. Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tarkoituksena on ollut kartoittaa vanhempien mielipiteitä kielisuihkutuksesta ja varhaisesta kielenoppimisesta. Kielenopetuksen varhentaminen on ollut viime aikoina mediassa paljon esillä, ja kielisuihkutusta pidetään yhtenä keinona siihen. Kielisuihkutus liittyy myös Kielitivoli -hankkeeseen, jolla on EU:n rahoitus. Kielitivolin tarkoituksena on saada Suomen peruskoulujen oppilaat opiskelemaan muitakin vieraita kieliä kuin vain englantia. Kielisuihkutus sopii tässä suhteessa molempien tarkoituksiin, sillä kielisuihkutus on suullista opetusta leikkien ja laulujen avulla ilman koulusta tuttua kirjoittamista. Tälloin pienilläkin lapsilla on mahdollisuus osallistua kielisuihkutukseen, ja aloittaa täten kielten opiskelu aikaisemmin. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Kyselylomake koostui kolmesta osasta ja sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Ensimmäisessä osassa kysyttiin vanhempien taustaa. Toinen osa käsitteli vanhempien omia kokemuksia kielistä ja kieltenoppimisesta, ja kolmas osa lasten kieltenopiskelua. Kyselylomake lähetettiin vanhemmille, joiden lapset osallistuivat saksan tai ruotsin kielisuihkutukseen. Vanhemmat pitivät kielisuihkutusta positiivisena tapana saada lapsi kiinnostumaan kielistä ja innostumaan kieltenopiskelusta. Vaikka vanhempien omat kokemukset kieltenopiskelusta olivat enimmäkseen huonoja, toivoivat he, että heidän lapsensa opiskelisi tulevaisuudessa yhden tai useamman kielen englannin ja ruotsin rinnalle. Vanhempien mielipide jakautui selvästi varhaista kielenoppimista käsittelevän kysymyksen kohdalla: Vanhemmista noin puolet oli sitä mieltä, että kielenoppimisen voisi aloittaa joko esikoulussa tai ensimmäisellä luokalla. Toinen puoli oli sitä mieltä, että nykyinen tyyli, kieltenopetuksen aloitus 3. luokalla, on tarpeeksi hyvä. Vanhemmat, joiden lapset osallistuivat ruotsin kielisuihkutukseen, puolsivat enemmän kielenopetuksen varhentamista kuin vanhemmat, joiden lapset osallistuivat saksan kielisuihkutukseen. Tämä on kuitenkin voinut olla pelkkää sattumaa, koska vastauksia ei tullut riittävästi, jotta tuloksia voisi yleistää.fi
dc.format.extent88 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoger
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherkielisuihku
dc.title"Die Lieder Zuhause trällern" : eine Fallstudie über die Sprachdusche aus der Erfahrung der Eltern
dc.title.alternativeFallstudie über die Sprachdusche aus der Erfahrung der Eltern
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201309262352
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSaksan kieli ja kulttuurifi
dc.contributor.oppiaineGerman Language and Cultureen
dc.date.updated2013-09-26T08:49:04Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi308
dc.subject.ysokielen oppiminen
dc.subject.ysolapset
dc.subject.ysovieraskielinen opetus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot