Development of Henneguya zschokkei (Myxozoa: Myxosporea) actinospores in oligochaetes and plasmodia in whitefish Coregonous lavaretus

Abstract

The aim of this study was to describe the life cycle of H. zschokkei by observing the development of actinospores in oligochaete and the morphological development of H. zschokkei cysts in whitefish. Laboratory observation of seasonal occurrence of actinospores sampled from oligochaetes from RTKL Tervo Fish Farm revealed 6 types of actinospores from collective groups of Triactinomyxon, Raabeia and Aurantiactinomyxon in 2010, and 3 types of actinospores in 2011. Both years showed similar patterns with the release of actinospores peaking in both summer (June and July) and winter (January and February) times. The infection experiment was not successful in infecting Coregonus lavaretus with myxozoan parasite Henneguya zschokkei. In addition, 336 individuals of whitefish C. lavaretus from fish farm were examined to study the factors influencing the prevalence and intensity of infection of H. zschokkei. Three types of cysts were observed in this study namely cyst type-1 (mature plasmodium cyst), cyst type-2 (intermediate plasmodium cyst) and cyst type-3 (immature cyst). A pattern was observed with high prevalence of type 3 cyst (small cyst without myxospore) in young C. lavaretus and high prevalence of type-1 cyst in older C. lavaretus. Melanisation of cysts were also observed especially in older C. lavaretus. The prevalence of H. zschokkei was influenced by host age (42.0 % in 2 year old; 0.7 % in 1 year old) and host size but not by host sex. Based on these findings, the prevalence of H. zschokkei infection and the development of cyst were associated with host age.

Henneguya zschokkei on pääjaksoon Myxozoa (luokka Myxosporea) kuuluva loinen, jonka pääisäntä on harvasukamato (Oligochaeta) ja väli-isäntä siika (Coregonus lavaretus). Loinen, jota kutsutaan siian rakkoloisioksi (’piimäsiika’) aiheuttaa kalataloudellista haittaa, koska sen kystit esiintyvät siian lihaksessa alentaen siikafileen kaupallista arvoa. Työn tarkoituksena oli tutkia rakkoloision elämänkiertoa harvasukamatoisännän osalta, jota ei vielä tunneta. Lisäksi tavoitteena oli tutkia loisen plasmodium-kystien kehittymistä siiassa. Harvasukamatoisäntää etsittäessä otettiin pohjanäytteitä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tervon yksikön poistouomasta 2010 ja 2011 ja seurattiin Myxozoa actinospoorien parveilua harvasukamadoista laboratoriossa kesäkuulta seuraavan vuoden helmikuulle. Molempina vuosina actinospooreja parveili kesä-heinäkuussa sekä toisen kerran tammi-helmikuussa. Siian rakkoloision actinospooreja ei kuitenkaan itiöiden joukosta löytynyt, vaikka laitoksella oli aikaisempina vuosina esiintynyt loista siioissa. Infektiokokeessa yritettiin tartuttaa siiasta saatuja myxospooreja harvasukamatoihin. Madot kerättiin Jyväskylän alueen lammikoista, joissa siikaa ei esiinny, keväällä 2011 ja altistettiin myxospoorisuspensiolle, joka tehtiin a) tuoreista plasmodium-kysetistä saaduista spooreista, b) vanhentuneista plasmodiumeista saaduista spooreista (80 vrk säilytys 5ºC vedessä ennen infektiokoetta) sekä c) kontrollisuspensiolle (pelkkä vesi). Koe tehtiin laboratoriossa 8ºC lämpötilassa sekä luonnon lämpötilaa noudattaen siten, että actinospoorien erittymistä seurattiin kesäkuulta seuraavaan helmikuuhun saakka. Infektiokoe ei onnistunut; H. zschokkei actinospooreja ei saatu. Kemijärvellä sijaitsevan à Pohjois-Suomessa sijaitsevasta kalanviljely-yksiköstä otettiin 1+ ja 2+ -ikäisiä viljelysiikoja tutkittavaksi heinäkuussa 2011, loka-marraskuussa 2011, helmikuussa 2012 ja huhtikuussa 2012, yhteensä 336 kalaa. 1 + -ikäisissä kaloissa (n = 151) H. zschokkei – loisinnna prevalenssi oli 0.7 % ja 2+ -ikäisissä (n = 185) 42.0 %. 2+ -ikäisissä siioissa matureiden, kypsien plasmodium-kystien osuus ja sekä kypsien plasmodioitten määrä, loisinnan kokonaisprevalenssi, plasmodium-kystien keskikoko ja melanisoitujen plasmodioitten osuus kasvoivat vuodenaikaisesti kesästä seuraavaan huhtikuuhun, mutta pienten, immaturien kystien osuus ja lukumäärä alenivat. Tulos kuvaa siian rakkoloision plasmodium-vaiheen ajallista kehittymistä kalaisännässään.