Alaraaja-amputoitujen juoksun biomekaniikka
Oscar Pistorius on yksi paralympiaurheilun viime vuosien suurimmista nimistä. Hänen juoksunsa vammattomien kilpailuissa ovat herättäneet suurta keskustelua, ja tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena onkin tarkastella, miten alaraaja-amputoidun ja amputoimattoman urheilijan juoksun biomekaniikka eroaa toisistaan. Amputaatio tarkoittaa raajan tai jonkin sen osan menettämistä. Valtaosassa amputaatioista on taustalla verisuonisairaus. Proteesien avulla pyritään korvaamaan menetetty raaja. Kävelyn ja juoksun biomekaniikat eroavat toisistaan. Erot kävelytekniikoissa amputoidun ja amputoimattoman välillä ovat pieniä ja suurenevat etenemisnopeuden kasvaessa. Amputoimaton urheilija kasvattaa juoksunopeutta lisäämällä askelpituutta, kun taas amputoitu urheilija lisää myös askeltiheyttä. Juoksunopeuden lisääntyessä kasvaa maata kohti tuotettu voima. Kasvu on pienempää amputoidulla kuin amputoimattomalla juoksijalla. Amputoitu juoksija myös tuottaa voiman hitaammin kuin amputoimaton juoksija. Erot kontaktiajoissa ja voimantuotossa ovat pieniä hitailla nopeuksilla mutta kasvavat nopeuden kasvaessa. Nivelkulmissa merkittävin ero amputoimattoman ja amputoidun juoksijan välillä havaitaan nilkoissa. Proteesiraajan nilkka ei ojennu juoksuaskeleen aikana samoin kuin terveen raajan nilkka. Juoksija, jolta on amputoitu vain toinen raaja, kompensoi proteesiraajan pienemmän voimantuoton lantion lihaksilla. Vartalokulma juoksussa jää hieman pienemmäksi amputoidulla kuin amputoimattomalla urheilijalla, mikä mahdollistaa tasapainoisen juoksun raajojen voimantuottoeroista huolimatta. Proteesien tehtävänä on varastoida energiaa juoksun aikana samalla tavoin kuin terveen raajan jänteet tekevät. Nykyisin pikajuoksijat käyttävät hiilikuituproteesia, jossa ei ole kantapääkomponenttia laisinkaan. Pikajuoksunopeuden kasvattamiseksi on tärkeää keskittyä harjoittelussa sekä maksimivoima- että nopeusharjoitteluun. Urheilijan, jolta on amputoitu vain toinen raaja, tulisi lisäksi keskittyä keskivartalon voimaharjoitteluun ja mahdollisesti myös tasapainoharjoitteluun tasapainoisen juoksutekniikan saavuttamiseksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [4991]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Individual Sprint Force-Velocity Profile Adaptations to In-Season Assisted and Resisted Velocity-Based Training in Professional Rugby
Lahti, Johan; Jiménez-Reyes, Pedro; Cross, R. Matt; Samozino, Pierre; Chassaing, Patrick; Simond-Cote, Benjamin; Ahtiainen, Juha; Morin, Jean-Benoit (MDPI, 2020)We tested the hypothesis that the degree of adaptation to highly focused sprint training at opposite ends of the sprint Force-Velocity (FV) spectrum would be associated with initial sprint FV profile in rugby athletes. ... -
Juoksun taloudellisuuden, voima- ja nopeusominaisuuksien sekä askelmuuttujien yhteydet suunnistusjuoksukykyyn
Ahonen, Jere (2014)Jere Ahonen (2014). Juoksun taloudellisuuden, voima- ja nopeusominaisuuksien sekä as-kelmuuttujien yhteydet suunnistusjuoksukykyyn. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yli-opisto, Pro gradu -tutkielma, 95 s. Johdanto. ... -
Inertiaalianturit juoksun biomekaniikan tutkimisessa - vertailu perinteisiin analysointimenetelmiin
Soipio, Eveliina (2013)Juoksutekniikan analysoimisessa käytetään usein liikeanalyysiä ja voimalevyjä, joiden avulla voidaan saada tarkkaa tietoa juoksun biomekaniikasta. Viime aikoina on kuitenkin kehitelty myös uusia laitteita, joilla juoksutekniikan ... -
Jalan ja lantion resultanttikulmanopeuden sekä resultanttikiihtyvyyden muutokset ei-väsyttävän juoksun aikana
Heikkinen, Waltteri (2022)Johdanto. Juokseminen on yksi maailman harrastetuimmista liikuntamuodoista. Alavartalon nivelkulmien muutoksia sekä segmenttien kiihtyvyyksiä on käsitelty kohtalaisen kattavasti aikaisemmassa kirjallisuudessa. Yksittäisten ... -
100-meter sprint running : event analysis and programming of training and coaching
Enroth, Miro (2020)Tässä työssä esitetään ensiksi 100 metrin pikajuoksun lajianalyysin biomekaniikkaa sekä tekniikkaa suorituksen jokaisessa neljässä vaiheessa: telinelähtövaihe, kiihdytysvaihe, maksimaalisen nopeuden vaihe ja nopeuden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.