Seminaarityöthttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/197152024-03-29T11:49:03Z2024-03-29T11:49:03ZVarhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden pedagoginen johtajuus ja henkilöstöjohtamisessa käytetyt pedagogiset keinotSaarinen, Aulihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/940562024-03-25T14:15:45Z2024-03-25T08:28:44ZVarhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden pedagoginen johtajuus ja henkilöstöjohtamisessa käytetyt pedagogiset keinot
Saarinen, Auli
Tutkimuksenitavoitteena on selvittää varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden
käsityksiä pedagogiikasta ja sen hyödyntämisestä henkilöstöjohtamisessa sekä
työhyvinvoinnin tukemisessa. Tutkin myös varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden käsityksiä pedagogisesta johtajuudesta. Tavoitteena on tutkia, millaisia
pedagogisia keinoja esihenkilöillä on käytössä henkilöstöjohtamisessa ja miten
he kuvaavat pedagogiikan vaikutusta työhyvinvoinnin tukemisessa.
Toteutin tutkimukseni laadullisin menetelmin. Keräsin tutkimusaineiston
neljältä varhaiskasvatusyksikön esihenkilöltä webropol-kyselyillä ja haastatteluilla. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden pedagoginen
johtajuus koostuu kaikista heidän tehtäviinsä kuuluvista osa-alueista. Henkilöstöjohtamisessa käytetyt pedagogiset keinot liittyivät positiiviseen johtamiseen.
Esihenkilön vastuulla oleva pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen nähtiin
reflektoinnin jatkumona. Pedagogiseksi keinoksi nimettiin vuorovaikutus ja sen
laatu, jotka koettiin merkityksellisiksi kaikissa työhön liittyvissä kohtaamisissa.
Työn perustana pidettiin esihenkilön vahvaa läsnäoloa työyhteisössä ja toiminnan arjessa. Resurssienjakaminenja niiden vaikuttavuuden arviointi varhaiskasvatusyksikön toiminnalle on suuri osa esihenkilötyötä.Monessa yhteydessä mainittiin henkilöstön tasapuolinen ja -arvoinen kohtelu.
Työhyvinvoinnin tukemisessa ovat apuna pedagogiseen johtamiseen kuuluvat pedagogiset keinot. Pedagoginen johtaminen keinoineen jakautuu työyhteisön työhyvinvoinnin perustaksi ja toisaalta pedagogisuudella ohjataan tehtävää esihenkilötyötä.
2024-03-25T08:28:44Z”Töihin on joka päivä mukava tulla, sen se tuunaaminen tekee” : lukion erityisopettajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan ja työn tuunaamisestaanMännistö, Miahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/937972024-03-05T07:20:45Z2024-03-05T06:32:36Z”Töihin on joka päivä mukava tulla, sen se tuunaaminen tekee” : lukion erityisopettajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan ja työn tuunaamisestaan
Männistö, Mia
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää lukion erityisopettajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan ja työn tuunaamisestaan. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä lukiolain uudistuttua vuonna 2019 lukion erityisopettajan työnkuva on muutoksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja sen aineistonkeruumenetelmä oli teemahaastattelu. Aineisto kerättiin marraskuussa 2023 haastattelemalla viittä lukion erityisopettajaa kolmesta eri kunnasta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli työn vaatimusten ja voimavarojen malli.
Tutkimustulosten mukaan lukion erityisopettajan työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat suuri työmäärä, epäselvä työnkuva, emotionaalinen kuormitus sekä esihenkilön puutteellinen tuki. Työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat työpaikan ihmissuhteet, työpari tai työtiimi, työn positiiviset haastevaatimukset sekä vuosityöaikajärjestelmän mahdollistama autonomia. Lukion erityisopettajat kokivat, että voivat hallinnollisen tuen ja työssä koetun vapauden mahdollistamina tuunata työtään lisäämällä työnsä voimavaroja ja haastevaatimuksia sekä vähentämällä työnsä estevaatimuksia. Työn tuunaamisen koettiin edistävän merkittävästi työhyvinvointia ja siihen kaivattiin lisää ohjausta.
Tutkimustuloksia voi hyödyntää erityisopettajien työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Työn tuunaamisen mahdollistaminen ja siihen annettava ohjaus ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin tukemisessa.
2024-03-05T06:32:36ZTaidekasvatus varhaiskasvatuksessaHasselblatt, Satuhttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/929812024-01-23T14:20:34Z2024-01-23T12:16:11ZTaidekasvatus varhaiskasvatuksessa
Hasselblatt, Satu
Tässä työssä tutkittiin taidekasvatusosaamista varhaiskasvatuksessa. Lähes jokainen suomalainen lapsi kuuluu varhaiskasvatukseen. Viimeistään esikouluikäisenä varhaiskasvatus tavoittaa kaikki suomalaiset lapset. Taidekasvatus kuuluu olennaisena osana lapsuuteen ja varhaiskasvatuksen piirissä voimme turvata saavutettavan ja tasavertaisen taidekasvatuksen lapsille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvattajien kokemuksia taidekasvatusosaamisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta teemahaastattelusta, joista viisi oli ryhmähaastatteluja ja kolme yksilöhaastatteluja. Haastateltavina olivat varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Tulosten mukaan taidekasvatusosaaminen varhaiskasvatuksessa jakaantui viiteen osa-alueeseen 1) taidekasvatuksen organisointiin päiväkodissa, 2) taide-kasvatuksen organisointiin yhteistyössä, 3) aktiviteettien monimuotoisuuteen, 4) varhaiskasvattajan henkilökohtaiseen taidekasvatusosaamiseen ja 5) koulutustarpeisiin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen ja taidetoimijoiden yhteistyössä ja sen kehittämisessä sekä varhaiskasvatus- että kulttuuripalveluissa. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen näkökulman, jonka avulla taidekasvatusta varhaiskasvatuksessa voidaan kehittää.
2024-01-23T12:16:11ZHaastavasta käyttäytymisestä motivoituneeseen koulunkäyntiin : pienryhmässä työskennelleiden kokemuksia oppimismotivaatiota tukevista tekijöistä ennen tukikeinojen käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeenHeikari, Laurahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/919492023-11-17T07:21:01Z2023-11-17T06:23:58ZHaastavasta käyttäytymisestä motivoituneeseen koulunkäyntiin : pienryhmässä työskennelleiden kokemuksia oppimismotivaatiota tukevista tekijöistä ennen tukikeinojen käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeen
Heikari, Laura
Tämän proseminaarityön teoriatausta keskittyi motivaatiopsykologiaan ja positiiviseen psykologiaan sekä haastavan käytöksen määrittelyyn. Tutkimuksessa kuvaillaan eteläsuomalaisen peruskoulun pienryhmässä tapahtunutta uudenlaisten työskentelytapojen ja käytänteiden käyttöönottoa. Ryhmässä kaivattiin muutosta haastavan käytöksen ilmapiiriin, ja muutosta alettiin rakentaa monipuolisilla oppimismotivaatiota tukevilla keinoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia pienryhmässä työskennelleiden kokemuksia oppimismotivaatiota tukevista tekijöistä (tunteet, vuorovaikutus, palaute, työrauha) ennen tukikeinojen käyttöönottoa ja käyttöönoton jälkeen.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Osa haastatteluista toteutettiin paikan päällä ja osa sähköpostitse. Haastateltavina olivat pienryhmässä työskennelleet aikuiset. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan pienryhmässä työskennelleiden kokemukset ajasta ennen tukikeinojen käyttöönottoa olivat pääsääntöisesti negatiivissävytteiset. He kuvailivat tuota aikaa kielteisesti ja kaikkien ilmaisuista nousi huoli oppilaiden hyvinvoinnista ja oppimisesta. Kokemukset tukikeinojen käyttöönoton jälkeen olivat myönteisiä ja toiveikkaita. Toisaalta myös seesteisemmät ajat toivat tilaa huomata, että oppilailla oli mahdollisesti jo pidemmän aikaa ollut liian haastavia opiskeltavia sisältöjä ja oppimisvaikeudet näyttäytyivät laajempina kuin ajateltiin. Haastatteluista nousi esille myös muita tärkeitä teemoja, kuten moniammatillisen yhteistyön merkitys.
Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että työrauhaa tukemalla, tunnetyöskentelyllä, vuorovaikutukseen panostamalla ja systemaattisella ja oikea-aikaisella palautteenannolla voidaan tuoda haastavankin käytöksen tilalle koulunkäynnin ja opiskelun ilmapiiriä, minkä jälkeen voidaan alkaa paneutua oppimisvaikeuksiin.
2023-11-17T06:23:58ZJalkautuva S2-opettaja ja kouluyhteisö kielenoppimisen tukena: koulunkäynninohjaajina toimivien kokemuksiaHeini, Virpihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/911122023-10-31T07:17:15Z2023-10-31T07:14:32ZJalkautuva S2-opettaja ja kouluyhteisö kielenoppimisen tukena: koulunkäynninohjaajina toimivien kokemuksia
Heini, Virpi
Tutkimuksessani kartoitan suomea toisena kielenä puhuvien koulunkäynninohjaajaopiskelijoiden kokemuksia työpaikalle jalkautuvasta S2-opettajasta sekä kouluyhteisön jäseniltä saadusta tuesta kielenoppimisessa. Tutkimuskysymykseni ovat : 1. Millaisia kokemuksia maahanmuuttotaustaisilla koulunkäynninohjaajaopiskelijoilla on työpaikalle jalkautuvasta S2-opettajasta? 2. Millaista kielellistä tukea he kokevat saavansa ohjaajiltaan ja muilta kouluyhteisön jäseniltä? Tutkimukseni sijoittuu toisen kielen oppimisen tutkimuksen kentälle ja kohdistuu erityisesti työelämän kielitaitotarpeisiin.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiokulttuurinen ja ekologinen näkökulma kielen oppimiseen. Vygotskyn (1978) sosiokulttuurisen oppimisen teorian keskeisimpänä ajatuksena on sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys tietojen ja taitojen oppimisessa. Van Lierin (2000, 2004) ekologinen lähestymistapa kielenoppimiseen korostaa yksilön ja yhteisön välisiä suhteita ja oppimisen kiinteää yhteyttä kielenkäytön fyysiseen todellisuuteen. Tutkimukseni on laadullista tutkimusta, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla viittä maahanmuuttotaustaista koulunkäynninohjaajaopiskelijaa. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla teemoittelun avulla.
Analyysini perusteella S2-opettaja on koulunkäynninohjaajina toimiville merkityksellinen henkilö, joka on mahdollistanut ja tukenut työssä tarvittavan kielen oppimista. Haastateltavien kokemuksista jalkautuvalle S2-opettajalle muodostuu neljä erilaista roolia: ammattikielen oppimisen tuki ja oppimisen mahdollistaja, mutta myös kannustaja ja rohkaisija sekä turvallinen henkilö. Haastateltavat ovat saaneet kielellistä tukea omilta ohjaajiltaan ja muilta työyhteisön jäseniltä, mutta tuen laatu ja määrä on ollut vaihtelevaa, jopa niukkaa. Päällimmäisenä syynä tuen niukkuuteen mainitaan ohjaajien kiire ja työympäristön hektinen luonne. Haastateltavat kuitenkin tunnistavat kouluympäristön monipuoliseksi kielenoppimispaikaksi ja oppilaat hyviksi vuorovaikutuskumppaneiksi ja kielenkäytön mahdollistajiksi.
Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa toisen kielen puhujien kielenoppimisen tukemisesta työelämässä sekä työelämään jalkautuvan kielituen toiminnasta, tarpeellisuudesta ja kehittämiskohteista. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää myös ammatillisen koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen sekä työelämän välisen yhteistyön kehittämisessä.
2023-10-31T07:14:32Z”Raksalla käytävät keskustelut on aika small talkkia usein.” : suomen kielen oppimista työpaikalla edistävät ja vaikeuttavat tekijät ammatillisen oppilaitoksen henkilöstön kertominaFörbom, Mariahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/905762023-10-24T06:18:47Z2023-10-24T05:16:27Z”Raksalla käytävät keskustelut on aika small talkkia usein.” : suomen kielen oppimista työpaikalla edistävät ja vaikeuttavat tekijät ammatillisen oppilaitoksen henkilöstön kertomina
Förbom, Maria
Kielitaito on ratkaisevassa asemassa Suomeen ulkomailta muuttaneiden työllistymisessä ja integraatiossa. Työssä tarvittavaa kielitaitoa ei kuitenkaan aina saavuteta koulussa, ja työpaikka on sen vuoksi tärkeä oppimisympäristö. Tutkimus kartoitti niitä tekijöitä, jotka edistävät tai vaikeuttavat suomen kielen oppimista työpaikalla. Sen tarkoitus on tuottaa ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä sovellettavaa tietoa. Laadullinen tutkimus toteutettiin narratiivisella eläytymismenetelmällä. Yhteensä 20 ammatillisessa koulutuksessa toimivaa opettajaa, ohjaajaa ja valmentajaa pohti kuvitteellisen kehyskertomuksen pohjalta Irakista Suomeen muuttaneen miehen mahdollisuuksia oppia kieltä rakennusalan työpaikalla. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempaa tutkimusta. Vastaajien kertomuksissa kielen oppimista edisti työpaikan toimiva vuorovaikutus sekä työtehtävien ja kielenkäyttötilanteiden monipuolisuus. Vastaavasti tuen puute ja yksipuoliset työtehtävät ja kielenkäyttötilanteet nähtiin vaikeuttavina tekijöinä. Toisaalta kielenoppijan omien resurssien, esim. työn ulkopuolisten verkostojen, sekä ennen kaikkea oppimismotivaation merkitys nousivat kertomuksissa esiin. Työpaikan monikielisyys näyttäytyi kertomuksissa sekä haasteena että mahdollisuutena. Työnantajan erityisesti maahanmuuttaneille tarjoamaa tukea tärkeämpänä näyttäytyi työyhteisön ilmapiiri. Tutkimuksen pohjalta voi esittää sen johtopäätöksen, että maahanmuuttaneiden kielen oppimista kannattaisi tukea paitsi heille räätälöidyllä kielen opetuksella myös vahvistamalla työpaikan ilmapiiriä ja kielitietoisuutta.
2023-10-24T05:16:27Z”Koen olevani koko ajan hämillään” : oppimisvaikeuksia kokevien opiskelijoiden tukeminen kansanopistoissaVuorela, Anna-Maijahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/891472023-09-18T06:20:15Z2023-09-18T06:03:46Z”Koen olevani koko ajan hämillään” : oppimisvaikeuksia kokevien opiskelijoiden tukeminen kansanopistoissa
Vuorela, Anna-Maija
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaista oppimisen tukea ja ohjausta avoimia korkeakouluopintoja suorittavat ja oppimisvaikeuksia kokevat kansanopiston opiskelijat kaipaavat ja ovat saaneet opettajiltaan sekä millaisilla keinoilla nämä opiskelijat ovat opinnoistaan selvinneet. Aineisto kerättiin kolmesta kansanopistosta Webropol-kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 13 opiskelijaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoilla etsimällä aineistosta keskeisiä teemoja.
Tutkimukseen vastanneet opiskelijat kaipasivat opettajiltaan yksilöllistä tukea, hallintaa luokkatyöskentelyyn, joustavuutta opetukseen, tukea tarvitsevien kartoitusta sekä emotionaalista tukea. Opiskelijoiden saama tuki opettajiltaan oli monipuolista opetusta, opittavan asian tarjoamista puoliksi valmiina, oppimisessa tukemista, tuen pariin ohjaamista, hyvän oppimisympäristön mahdollistamista, joustavuutta opetuksessa ja arvioinnissa, emotionaalista tukea, akateemisten opiskelutaitojen ja -tekniikoiden opettamista, saatavilla oloa, muistuttamista ja huomauttamista sekä oppimisen apuvälineiden käytössä opastamista. Opiskelijat kertoivat selvinneensä opinnoistaan käyttämällä keinoja, joilla hallita opiskeluaan, hyödyntämällä erilaisia opiskelutekniikoita, muokkaamalla opiskeluympäristöään sekä hyödyntämällä opiskeluyhteisön tukea ja oppimisen apuvälineitä sekä lisä- ja apumateriaaleja. Lisäksi itsereflektiota toteutettiin.
Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä paremmin kaikille sopivaa opetusta ja ohjausta kansanopistoissa. Tukea tarvitsevat opiskelijat tulisi kansanopistoissa tunnistaa heti opintojen alkaessa ja auttaa tuen pariin.
2023-09-18T06:03:46ZTunnetason turvallisuus kirjoittamisen ja kirjallisuuden opetuksessaJärvinen, Juulihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/863852023-04-18T06:19:14Z2023-04-18T05:35:24ZTunnetason turvallisuus kirjoittamisen ja kirjallisuuden opetuksessa
Järvinen, Juuli
Sivututkielmani käsittelee tunnetason turvallisuuden merkitystä kirjoittamisen ja kirjallisuuden opetuksessa. Tunnetason turvallisuutta voidaan useiden tutkimusten ja teorioiden perusteella pitää merkittävänä tekijänä oppimiselle ja hyvinvoinnille. Kirjoittamisen ja kirjallisuuden opetuksen näkökulmasta aihetta ei ole juuri tutkittu.
Tutkielmassani laadin aiheeseen liittyvän tutkimuksen ja teorian pohjalta kirjallisuuskatsauksen, jossa teen yhteenvetoa tunnetason merkityksestä tässä kontekstissa. Kirjallisuuskatsaukseni osoittaa, että tunnetason turvallisuudella on keskeinen rooli myös kirjoittamisen ja kirjallisuuden opetuksessa. Tutkielmani vahvistaa tunnetason turvallisuuden merkitystä ihmisen perustarpeena. Kirjoittamisessa se tulee esiin kirjoittamisprosessin henkilökohtaisuudessa, ja kirjallisuudessa teosten sisältämien vaikeiden aiheiden käsittelyssä, jotka edellyttävät tunnetasoltaan turvallista tilaa.
Opettaja voi omalla toiminnallaan edistää tunnetason turvallisuutta. Opettajan tulee ensiksi tiedostaa tunnetason turvallisuuden merkitys, jotta hän osaa huomioida tämän opetuksessaan. Toiseksi opetta-jan pedagogiset työtavat voivat olla sensitiivisiä ja tunnetason turvallisuutta tukevia. Myös arvioinnin suhteen opettaja voi olla sensitiivinen huomioimalla oppijoiden tunteita ja tarpeita.
2023-04-18T05:35:24ZKasvatusyhteistyö ja huoltajien osallisuus kuntakohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissaTurunen, Marihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/854462023-02-14T14:20:54Z2023-02-14T07:46:02ZKasvatusyhteistyö ja huoltajien osallisuus kuntakohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa
Turunen, Mari
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa kerrotaan huoltajien kanssa tehtävästä kasvatusyhteistyöstä ja huoltajien osallisuuden mahdollisuuksista. Mitä erilaisia yhteistyön muotoja varhaiskasvatuksen ja huoltajien välillä on ja miten huoltajien osallisuus näkyy suunnitelmissa? Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja dokumenttipohjainen aineisto koostui kuntien varhaiskasvatussuunnitelmista, jotka olivat julkisesti saatavilla kuntien internet-sivuilla. Suunnitelmat analysoitiin temaattisen analyysin kautta keräten niistä huoltajin kanssa tehtävään yhteistyöhön ja huoltajien osallisuuteen liittyvät maininnat omaan tiedostoonsa. Näistä kahdesta tutkimuskysymysten mukaisesta aiheesta koostettiin analyysin myötä teemoitellut taulukot kuvaamaan tuloksia. Tutkimuksen tulosten mukaan huoltajien kanssa tehtävä kasvatusyhteistyö varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa on huoltajia kunnioittavaa ja vuorovaikutteista, lapsen hyvinvoinnin varmistavaa yhteistyötä joka pitää sisällään myös huoltajien osallisuuden. Huoltajan asiantuntijuus lapsensa asioissa nähtiin tärkeänä osana yhteistyötä. Osallisuus näkyi kuntien varhaiskasvatussuunnitelmissa huoltajien mahdollisuutena vaikuttaa muun muassa toimintasuunnitelmiin ja kunnan varhaiskasvatussuunnitelmien sisältöihin. Myös huoltajan mahdollisuus osallistua lapsensa varhaiskasvatuspäivään nähtiin vahvana osallisuuden toteutumisen keinona. Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien mukaan yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään lapsen etu ja hyvinvointi edellä. Toimiva ja laadukas kasvatusyhteistyö edistää niin huoltajien, lasten kuin varhaiskasvatuksen henkilöstönkin hyvinvointia ja kasvattaa luottamusta sekä sujuvoittaa arkea. Huoltajien osallisuuden sisältyessä kasvatusyhteistyöhän, on varhaiskasvatuksessa sille monia mahdollisuuksia, taaten jokaiselle huoltajalle sen tasoisen osallisuuden mahdollisuuden kuin mihin huoltaja on valmis.
2023-02-14T07:46:02ZADHD-diagnoosin saaneiden korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelukyvystään etäopintojen aikanaNissi, Ainohttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/834132022-10-03T13:16:55Z2022-10-03T06:35:17ZADHD-diagnoosin saaneiden korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelukyvystään etäopintojen aikana
Nissi, Aino
Korkeakouluopinnoissa siirryttiin COVID-19-pandemian aikana etäopetukseen, mistä on todettu aiheutuneen moninaisia vaikutuksia opiskelijoiden jaksamiseen ja opiskelukykyyn. Opiskelijoiden toimintakyvyn käsitteellistämistä ja korkeakouluopintojen laaja-alaista kehittämistä varten on luotu opiskelukykymalli. ADHD-oireisten korkeakouluopiskelijoiden joukossa on tunnistettu erityisiä haasteita korkeakouluopinnoissa suoriutumiseen erityisesti etäopintojen aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ADHD-diagnoosin saaneiden korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelukyvystään etäopintojen aikana. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla ADHD-diagnoosin saaneita korkeakouluopiskelijoita. Haastattelut toteutettiin opiskelukykymalliin pohjautuen teemahaastatteluina neljälle opiskelijalle. Tutkimuksen tulokset analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tulosten perusteella opiskelijat kokivat etäopiskelusta koituneen sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia opiskeluunsa. Opiskelijoiden vastauksissa korostui omiin voimavaroihin ja opetustoimintaan liittyvät kokemukset. Opiskelijat kokivat vahvuudekseen työskentelynsä aikatauluttamisen, mutta etäluennoille keskittyminen koettiin haasteelliseksi. Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan todeta, että haastateltavat kokevat huolta omasta jaksamisestaan ja opinnoissa etenemisestä. Opiskelumäärä ja tehtävien loppuun saattaminen koetaan etäopinnoissa vaativaksi, mikä nostaa elämänhallinnan merkitystä opintojen sujumiselle. Opetustoiminnan laadulla koetaan olevan suuri vaikutus etäopintojen sujumiseen, mutta opettajien ja opiskelijaryhmien koetaan jäävän kaukaisiksi.
2022-10-03T06:35:17Z