Chydenius-instituutin tutkimuksiahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/179592024-03-29T08:30:06Z2024-03-29T08:30:06ZPienten ja keskisuurten teollisuusyritysten verkostoituminen Keski-Pohjanmaalla : mekaaninen puunjalostus-, vaatetus-, nahka- ja veneteollisuusNiemi, Kristiinahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/842072023-04-12T09:36:12Z2022-12-02T11:43:18ZPienten ja keskisuurten teollisuusyritysten verkostoituminen Keski-Pohjanmaalla : mekaaninen puunjalostus-, vaatetus-, nahka- ja veneteollisuus
Niemi, Kristiina
2022-12-02T11:43:18ZOppilas oman itsekontrollinsa rakentajanaAarnos, Eilahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/842062023-04-12T09:36:16Z2022-12-02T10:13:12ZOppilas oman itsekontrollinsa rakentajana
Aarnos, Eila
2022-12-02T10:13:12ZTaide ja hyvä kaupunki : taiteilijatulkintojaIlmonen, Karihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/836382023-04-12T09:36:10Z2022-10-24T10:30:55ZTaide ja hyvä kaupunki : taiteilijatulkintoja
Ilmonen, Kari
Tutkimuksessa on selvitetty kokkolalaisten taiteilijoiden tulkintoja siitä, minkälaisessa kaupungissa he kokevat työskentelevänsä taiteilijoina. Haastattelujen kiinnekohdat liittyvät taiteen tekemisen rakenteellisiin edellytyksiin, kuten työskentely-ja esiintymistiloihin, hallintoon sekä julkiseen rahoitukseen. Tutkimuksen toinen aihekokonaisuus on taiteen ja kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset, joita taiteilijat arvottavat yleisemmällä yhteiskunnallisella tasolla. Kolmanneksi on kiinnitetty huomiota siihen, miten taiteilijat kokevat taiteen ja kulttuurin synnyttävän sekä taloudellisia että henkisiä merkityksiä ja vaikutuksia kaupunkiyhteisössä.
2022-10-24T10:30:55ZAuktorisoidun tilitoimiston yrittäjyys ja koulutustarpeet : suomalainen näkökulmaTenhunen, Marja-Liisahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/836372023-04-12T09:36:14Z2022-10-24T10:29:32ZAuktorisoidun tilitoimiston yrittäjyys ja koulutustarpeet : suomalainen näkökulma
Tenhunen, Marja-Liisa
Tutkimuksen tavoitteena on antaa tietoa suomalaisista tilitoimistoyrittäjistä ja heidän koulutustarpeistaan. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen kehittämisen luonteesta tilitoimistoalalla. Toisin sanoen tutkimuksessa pyritään määrittelemään tilitoimistoyrittäjien osaamisen painopistealueet ja erityispiirteet. Tutkimuksessa selvitetään, miten parhaiten voidaan kehittää niitä tilitoimistoyrittäjien tieto-ja taitoalueita, joissa tarpeet ovat suurimmat. Oikeiden kehitystarpeiden löytämisen lisäksi pyritään tunnistamaan tilitoimistoyrittäjien kehittämishalukkuus.
Tutkimuksen teoriaosuus perustuu lähinnä aiheeseen liittyvään kotimaiseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Ulkomainen kirjallisuus on jäänyt vähäiseksi johtuen siitä, että tarkasteltavat asiat ja kohdejoukkona olevien yritysten toimiala ovat sellaisia, että lähinnä vain kotimainen lähdeaineisto on tarkasteluun sopiva. Tutkimuksen empiirisen osaan tutkimusaineisto on kerätty kirjallisella kyselytutkimuksella ja haastatteluilla.
Teoreettisen lähdeaineiston avulla on luotu kuva tilitoimistoalasta sekä koulutustarpeista ja ammattikvalifikaatioista. Tämän perusteella on muodostettu tilitoimistoyrittäjän tieto-ja taitokokonaisuuksia sekä asenne-ja arvokokonaisuuksia kuvaava viitekehys. Empiirisen aineiston avulla on kerätty tietoa tilitoimistoyrittäjien koulutustarpeista ja kehittämishalukkuudesta. Haastattelun avulla on selvitetty tilitoimistoyrittäjien arvomaailmaa. Empiiristä osaa on verrattu sen jälkeen teoriaan ja tästä on saatu vastaukset tutkimusongelmaan.
Empiirinen tarkastelu osoittaa, että tilitoimistoyrittäjien keskeisiä tieto-ja taitokokonaisuuksia ovat syvällinen osaaminen laskentatoimen, verotuksen, juridiikan ja tietojenkäsittelyn alueilla. Tilitoimistoyrittäjät ovat koulutushalukkaita erityisesti, jos koulutus tukee keskeisten tieto-ja taitokokonaisuuksien osaamista. Arvoista ja asenteista tilitoimistoyrittäjät korostavat substanssiosaamisen ohella yrittäjyyttä, markkinointihenkisyyttä, elinikäistä oppimista, asiakaslähtöisyyttä, kestävää kehitystä ja kehittämismyönteisyyttä. Tutkimustulosten perusteella voidaan suunnitella tilitoimistoyrittäjille valtakunnallisia kehittämisohjelmia sekä luoda pohja auktorisoidun tilitoimiston koulutusvaatimustcn kehittämistä varten.
2022-10-24T10:29:32ZKulttuuripalvelujen käyttö ja kulttuuriarvostuksetIlmonen, Karihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/834922023-04-12T09:36:07Z2022-10-07T09:07:31ZKulttuuripalvelujen käyttö ja kulttuuriarvostukset
Ilmonen, Kari
Tämä keskipohjalaisten kulttuuripalvelujen käyttöä ja kulttuuriarvostuksia kartoittava kyselytutkimus tehtiin marras-joulukuussa 1991. Tutkimuksessa tarkasteltiin ensinnäkin kokkolalaisten, pietarsaarelaisten, kaustislaisten ja halsualaisten kulttuuripalvelujen käyttöä, jonka oletettiin suuntautuneen teatteri-, näyttely-, museo-, musiikki-ja kirjastotoimintaan. Toiseksi kiinnostus kohdistui kuntalaisten kulttuuriarvostuksiin, ts. siihen, miten kuntalaiset arvostivat kulttuurin aineellisia ja henkisiä ulottuvuuksia etupäässä paikallisen ja alueellisen kehityksen kannalta.
2022-10-07T09:07:31ZKulttuurin strategiat : tutkimus keskipohjalaisten kulttuuriarvostuksistaIlmonen, Karihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/833332023-04-12T09:36:09Z2022-09-28T10:39:41ZKulttuurin strategiat : tutkimus keskipohjalaisten kulttuuriarvostuksista
Ilmonen, Kari
2022-09-28T10:39:41ZChydenius-Instituutti alueensa tuotantovoimana : instituutin vaikuttavuus sidosryhmien näkökulmastaIlmonen, Karihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/833122023-04-12T09:36:15Z2022-09-23T07:30:32ZChydenius-Instituutti alueensa tuotantovoimana : instituutin vaikuttavuus sidosryhmien näkökulmasta
Ilmonen, Kari
Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja jäsentää Chydenius-Instituutin alueellista vaikuttavuutta paneutumalla ensisijaisesti instituutin keskeisten sidosryhmien puheisiin ja niiden kantamiin merkiryksiin. Huomion kohteina ovat instituutin vaikuttavuutta koskevat hallitsevat ja marginaaliset puhetavat. Toissijainen aineisto koostuu keskipohjalaisille kunnanvaltuutetuille osoitetusta kyselystä, jossa tiedusteltiin heidän käsityksiään Chydenius-Instituutin tunnettuudesta ja vaikuttavuudesta. Tutkimuksen käytännöllisenä tarkoituksena on oivaltaa ja sommitella Chydenius-Instituutista sellaisia todellisuuskuvia, joiden asetelmissa ja väreissä instituutti kykenee entisestään vahvistumaan, kehittymään ja vireytymään alueensa keskeisenä henkisenä ja aineellisena tuotantovoimana.
2022-09-23T07:30:32ZVapautuksen ekologia : ympäristöeettisen maaseutupolitiikan peruslähtökohtiaSusiluoma, HeikkiLuoto, Ilkkahttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/828522023-04-12T09:36:09Z2022-08-26T09:36:14ZVapautuksen ekologia : ympäristöeettisen maaseutupolitiikan peruslähtökohtia
Susiluoma, Heikki; Luoto, Ilkka
In Environmentally ethical rural policy we have sought to find a solid ethical as well as aesthetic basis from ecological food production for securing the life and vitality of rural life in Finland. Liberation ecology combines the approach used by liberation theology with ecology. A decision made by an individual farmer could be the start of a new rural policy based on environmental ethics. At the same time, it could help people to free themselves from the "straightjacket" of the market economy through increased ecological awareness.
The environmentally ethical viewpoint is always a human viewpoint. Although we can artificially isolate in our mind some absolute values in nature, this valuation is based on human values. Ethics and aesthetics go hand in hand. What we perceive as ethically acceptable, appears to us as beautiful. Word "rural" give us many possibilities to look at agricultural landscapes. What we see, we see through cultural frames, through our attitudes, morality and knowledge.
Liberation ecology as a possible scenario for new rural policy Agricultural policy and rural policy are facing difficult decisions both in Finland and elsewhere in Europe. Agriculturers who have converted to ecological farming can point to a new optional direction. Knowledge and awareness of the ecological processes of nature may function as a liberating element in the search for a better future for the Finnish countryside. We call it liberation ecology, thus combining the latest ecological knowledge with the concepts of liberation theology employed in Latin America.
On liberation theology In Latin America the liberation theology emerged with the mission to defend the weak, hungry and oppressed people against the dictatorships and the indifference of the Catholic church. The home of the liberation theology is in the local communities, interpreting the Bible in solving their everyday problems. What separates it from the official Catholic church is its attitude towards salvation, sin and it's concept of God. In the liberation theology the history of man is a unity; the poor and the oppressed have their right to be liberated from the suffering already in the temporal life. Other central issues in liberation theology include the priority of practice, contextuality and justice.
From liberation theology to liberation ecology
Ecology is today's theology -a sort of survival technique for man. The forces of the market economy, with money as their god, exert many kinds of pressures on man. The accumulation of property is a virtue in a capitalistic society, but the consumer is saddled with the oppressing sin of destroying natural resources, which makes life painful in an aburd way: "You should feel guilty and responsible, but you must not jump out of the treadwheel "!
Instead of an individualistic conception of sin, liberation ecology emphasizes structural sin. In liberation ecology the use of artificial fertilizers is not the primary sin, because the present system even encourages intense fertilizing. A joyless attitude, stressing the decision of an individual, easily leads to an idealization of extreme self-denial and puritanism. If ecological farming is categorically taken as the sole right alternative, it may alienate people using the ordinary farming methods from ecological principles.
Priority of practice In liberation theology an active commitment to the promotion of justice is the first step and the philosophical thinking only the "second step". The application of liberation ecology to agriculture would mean commitment to the farming methods that help in sustaining the production ability of soil and the diversity of nature.
Contextuality
All liberation ecology (theology) in the last resort is bound to a certain culture, language, time and human experience. Here lies the continual tension between the contextual and the universal. General and universal with no connection to the specific remain humanly thin and superficial. A good example is the simultaneous concern for the depopulation of the countryside and the desire to expand the size of farms.
Love and justice
Essential in the liberation ecology is the love for life. Life is understood as one indivisible process, involving man and nature. Thus the ethics of the environmental protection, for example, the ethics of an individual ecological farmer means the loving and respecting of man. The "fair treatment" of nature and arable land therefore reflects the fair treatment of man.
2022-08-26T09:36:14ZRisupartoja vai markkinamiehiä? : tapaustutkimus Etelä-Pohjanmaan luomutuottajistaLuoto, IlkkaRuuskanen, PetriSusiluoma, Heikkihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/828432023-04-12T09:36:13Z2022-08-26T07:14:39ZRisupartoja vai markkinamiehiä? : tapaustutkimus Etelä-Pohjanmaan luomutuottajista
Luoto, Ilkka; Ruuskanen, Petri; Susiluoma, Heikki
Julkaisu on loppuraportti syksyllä 1994 Chydenius-Instituutissa käynnistyneelle tutkimusprojektille Ympäristöeettinen yritystoiminta suomalaisella maaseudulla. Raportti on syntynyt kolmen tutkijan yhteistyönä, ja aihetta lähestytään monitieteellisesti sosiologian, taloustieteen, filosofian ja maantieteen näkökulmista.
2022-08-26T07:14:39Z"Tavallista opetustyötähän tässä tehdään" : työn ohessa toteutettua opetusharjoittelua koskeva toimintatutkimusKiviniemi, Karihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/828232023-04-12T09:36:12Z2022-08-25T10:19:26Z"Tavallista opetustyötähän tässä tehdään" : työn ohessa toteutettua opetusharjoittelua koskeva toimintatutkimus
Kiviniemi, Kari
Tässä toimintatutkimuksessa kuvataan ja arvioidaan Jyväskylän yliopiston Chydenius-Instituutissa toteutetun uudentyyppisen harjoittelumuodon, ns. omaluokkaharjoittelun, kehittämis-ja toteutusprosessia. Ensimmäisen kerran päättöharjoittelun saattoi suorittaa omassa luokassa opettajan viransijaisena toimien 1992 syksyllä. Siten opiskelijat olivat harjoittelussa hajaantuneena eri kouluille ympäri Suomea. Opiskelijoiden harjoitteluun liittyi lukuisia tehtäviä, mm. lukukausi-ja jaksosuunnitelmien sekä harjoittelupäiväkirjan laatiminen. Harjoittelua ohjasivat sekä koulutuksen lehtorit että eri harjoittelupaikkakunnilla toimivat ala-asteen opettajat, jotka koulutusyksikkö oli kouluttanut tutorin tehtävään.
Toimintatutkimushankkeen toteutuksesta vastasi sekä instituutin lehtorikunta että tutkija. Tutkijalla on ollut oma osuutensa hankkeen alkuideoinnissa, mutta itse harjoittelujakson kehittämisja toteutustyö on ollut pääasiassa lehtorikunnan vastuulla. Lehtoreille harjoittelussa onkin ollut kyse lähinnä uuden harjoittelumuodon kehittämishankkeesta. Itse harjoittelun toteutumista ovat pyrkineet arvioimaan niin lehtorit kuin tutkijakin, joista jälkimmäisen vastuulla on myös hankkeen tutkimuksellinen ja harjoittelua käsitteellistävä arviointi.
Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä omaluokkaharjoittelun toteutussykliä sekä toisaalta arvioidaan yleensä toteutuneen harjoittelun ominaispiirteitä. Jälkimmäistä näkökulmaa tarkasteltaessa tutkimuksessa on tukeuduttu reflektiivisyyden lähtökohtiin, jonka myötä opettajan työssä korostetaan mm. jatkuvan kehittymisen ja omakohtaisen käyttöteorian luomisen tarvetta. Tältä osin tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan, miten omaluokkaharjoittelu kykenee tukemaan opiskelijoiden oman, opetusta ja oppimista koskevan, käyttöteorian muodostumista.
Tutkimuksessa on yhtäältä käytetty hyväksi harjoittelun aikana eri toimijaosapuolten harjoittamaa omaluokkaharjoittelun arviointia. Mm. lehtorit pitivät harjoittelun loputtua yhteisen arviointipalaverin harjoittelun toteutumisesta sekä keräsivät kokemuksiaan harjoittelusta myös kirjallisesti. Myös harjoittelua ohjanneille tutoreille järjestettiin harjoittelun loputtua oma arviointipalaverinsa. Opiskelijat puolestaan antoivat palautetta harjoittelun toteutumisesta pitämissään harjoittelupäiväkirjoissa. Tutkija osallistui mainittuihin palavereihin pitäen niistä omaa tutkimuspäiväkirjaansa sekä käytti opiskelijoiden pitämiä harjoittelupäiväkirjoja keskeisenä analysointilähteenään. Toisaalta tutkija on kerännyt harjoittelun kuluessa aineistoa myös erikseen mm. opetustilanteita ja tuntien palautekeskusteluja havainnoimalla sekä pitämällä tutkimuspäiväkirjaa harjoitteluun liittyvistä tapahtumista ja keskusteluista.
Omaluokkaharjoitteluna päättöharjoittelunsa suoritti kaikkiaan 29 opiskelijaa, joiden suhtautuminen omaluokkaharjoitteluun oli pääasiallisesti myönteinen. Opiskelijat pitivät työtään vastuullisena ja osin raskaanakin, mutta arvostivat samalla myös harjoittelussa kokemaansa itsenäisyyttä ja autonomiaa. Omaluokkaharjoittelussa opiskelijoiden tuli aineiston valossa selkeästi ottaa itse vastuu luokkaan syntyvistä toimintakäytännöistä ja niiden tietoisesta kehittämisestä esimerkiksi käytettävien työmuotojen tai työrauhakysymysten suhteen. Kyseessä voi katsoa olevan eräänlaisesta luokan yhteisten toimintanormien kehittämisestä.
Myös opetussuunnittelun ja ohjauksen suhteen normaalin opettajan työn ja harjoittelun katsottiin lähenevän mielekkäällä tavalla toisiaan. Omaluokkaharjoitteluun liittyvien suunnitelmien tekemisen koettiin palvelevan oman työn kehittämistä, eikä niiden nähty jäävän keinotekoisiksi tai irrallisiksi asiakirjoiksi, kuten osin oli koettu joidenkin muiden harjoittelujaksojen aikana. Myös saamaansa ohjaukseen opiskelijat olivat yleensä tyytyväisiä ja he katsoivat sen niin ikään tukevan omien työkäytäntöjensä kehittämistä. Tosin eräät opiskelijat kritisoivat sekä lehtoreilta että tutoreilta saamansa ohjauksen vähäisyyttä. Tutorit puolestaan toivat palautteessaan esiin omassa ohjaustoiminnassaan kokemansa epävarmuuden. Koulutuksen lehtorit puolestaan kokivat harjoittelukäytännön ohjaustyön kannalta työläänä, mutta toisaalta myös mielekkäänä, järjestelynä
Saatuja tuloksia pyrittiin toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti hyödyntämään vuoden kuluttua uudelleen järjestetyssä omaluokkaharjoittelussa. Harjoittelua ohjanneet lehtorit saivat käyttöönsä tämän raportin ensimmäisen käsikirjoitusluonnoksen. Siten lehtorikunnalla oli uutta omaluokkaharjoittelujaksoa toteutettaessa tiedossaan myös tutkijan näkökulma. Tutkija osallistui myös uutta omaluokkaharjoittelua ohjaavien tutoreiden koulutukseen tuoden esille tutkimukseen perustuvia näkemyksiä harjoitteluun liittyvistä ominaispiirteistä ja mm. tutoreiden osuudesta harjoittelussa.
Raportin lopussa omaluokkaharjoittelun piirteitä problematisoidaan ja käsitteellistetään mm. opetusharjoitteluun ja monimuoto-opetukseen liittyvän käsitteistön valossa.
2022-08-25T10:19:26Z