Palkitseminen suorittavissa töissä matalapalkka-aloilla

Globalisaatio ja digitalisaatio ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet yritysten toiminta- ja kilpailuympäristöä. Rutiinityö vähenee, työelämä monipuolistuu ja yritykset joutuvat kilpailemaan parhaista tekijöistä. Nykyajan työelämässä työntekijällä on valta valita itselleen mieluinen työpaikka tai halutessaan jopa olla menemättä töihin. Nämä aiheuttavat yrityksille painetta parantaa työntekijöiden työympäristöä ja saada motivoitua työntekijöitään hyviin suorituksiin. Suorittavaa työtä matalapalkka-aloilla tekevien työpaikat ovat vähentyneet, mutta myös niiden työn luonne on muuttunut monimutkaisemmaksi. Huolimatta tällaisten töiden vähentymisestä, yhä varsin moni suomalainen tekee tällaista työtä ja vastaavasti monen organisaation liiketoiminta perustuu tällaisen työn tarjoamiseen. Tässä tutkimuksessa tutkitaankin suorittavan työn palkitsemista matalapalkka-aloilla organisaation näkökulmasta. Tähän tutkimukseen haastateltiin kolmen suomalaisen yrityksen kuutta työntekijää, kustakin yhtä palkitsemisesta vastaavaa esimiestä ja yhtä matalalla palkalla suorittavaa työtä tekevää. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan tapoja ja lainalaisuuksia, jolla tavoin matalapalkka aloilla suorittavaa työtä tekevää tulisi palkita, organisaation näkökulmasta mahdollisimman tehokkaasti. Tätä tutkimusta voivat hyödyntää yritysten palkitsemisesta vastaavat henkilöt. Eräs matalapalkka-alojen vitsaus on suuri työntekijöiden vaihtuvuus ja huono työmotivaatio. Tehokkuuspaineet ajavat palkkojen pitämistä alhaalla, mikä on omiaan lisäämään vaihtuvuutta. Toisaalta palkitsemisen positiiviset vaikutukset tunnistetaan laajasti, ainakin tieteessä. Hyödyntävätkö organisaatiot työntekijöiden palkitsemista riittävästi vai nähdäänkö palkitseminen vain kulueränä, jota tulisi aina mahdollisuuden tullen leikata? Tämän tutkimuksen perusteella suorittavilla matalapalkka-aloilla, joilla työntekijöiden tuottavuus on alhaista, voivat palkitsemisen motivoivat vaikutukset jäädä alhaisiksi. Siksi työnantajien intressinä on palkitsemisen kohdistaminen hygieniatekijöihin. Mahdolliset hankalasti mitattavat palkitsemisen hyödyt voivat kuitenkin jäädä piiloon. Panostamalla palkitsemiseen nykyistä enemmän voitaisiin yrityksissä mahdollisesti saada palkitsemisen hyötyjä aikaisempaa laajemmin käyttöön.