Konkreettisesta toiminnasta abstraktiin ajatteluun : Käsittää-verbin merkitys ja käyttö raamatunsuomennoksissa

Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten suomen kielen käsi-sanasta johdettua käsittää-verbiä on käytetty raamatunsuomennoksissa 1500-luvulta 2000-luvulle. Perusaineistona ovat vuoden 1776 Biblian nykyversio (1776/1991) sekä vuosien 1933/1938 ja 1992 käännökset. Vertailussa ovat mukana myös muut vanhan kirjasuomen aikaiset suomennokset (UT 1548, 1642, 1685) ja joitakin 1900–2000-luvun epävirallisia käännöksiä. Käsittää-verbillä on murteissa ollut konkreettinen merkitys ’saada käsiin, ottaa kiinni, tavoittaa ym.’, mutta sen nykymerkitys on ’ymmärtää, tajuta’. 1500–1700-luvun raamatunsuomennoksissa sanaa on käytetty vanhojen merkitysten mukaisesti, mutta nämä ovat väistyneet kokonaan 1900–2000-luvun suomennoksista ja sanan käyttökontekstit ovat muuttuneet. Joissakin jakeissa käsittää on säilytetty entisissä konteksteissa, eli verbin on tulkittu tarkoittaneen jo vanhoissa käännöksissä ymmärtämistä. Artikkelissa pohditaan myös käsittää-verbin merkityksenmuutoksen vaiheita ja syitä. Merkityksen abstraktistuminen vastaa muiden eurooppalaisten kielten kehitystä (esim. ruotsin begripa ja saksan begreifen ’tarttua’ > ’ymmärtää’, vrt. latinan comprehendere). Muutos on suomen kielessä selitetty ruotsin kautta saaduksi merkityslainaksi, mutta tämän lisäksi sille on osoitettu murteiden perusteella vahva omakielinen pohja. Sanan abstraktistuminen on tapahtunut kirjakielessä 1800-luvun aikana, jolloin suomesta tuli kaikilla aloilla käytettävä sivistyskieli.