Kieli, tieto ja episteemisen nationalismin ikiliikkuja Suomessa
Ennser-Kananen, J., Halonen, M., & Saarinen, T. (2024). Kieli, tieto ja episteemisen nationalismin ikiliikkuja Suomessa. In M. Autere, & R. Länsisalmi (Eds.), Nationalismi ja kieli : näkökulmia kieleen, kielikoulutukseen ja kielipolitiikkaan (pp. 107-131). Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas, 289. https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.289/
Published in
TietolipasDate
2024Copyright
© author(s)
jossa esitettiin voimakassanainen huoli suomen kielen asemasta sekä suomeen ja Suomeen kohdistuvasta uhasta. Episteeminen nationalismi eli tiedollinen kansallisuusaate määrittää kansallisen eli kansallisvaltiossa, kansallisella kielellä tuotetun tiedon ensisijaiseksi ja luo samalla hierarkian eri kielillä tuotettujen tietojen välille. Episteemistä nationalismia edustavat vaikkapa suomalaisessa mediassa esitetyt huolet suomen kielen vähenevästä käytöstä tutkimuksessa tai koulutuksessa. Tähän liittyy pelko, että suomen kielellä tehty tutkimus tämän seurauksena kuihtuu ja suomi muuttuu ”kyökkikieleksi”, jolla ei ole tieteellistä käyttöalaa. (Saarinen 2020.) Episteemisen nationalismin ikiliikkujalla viittaamme siihen, että tiedon ja kielen yhteydestä puhuttaessa näytään edelleen kierrätettävän erilaisia, 1800-luvulta periytyviä ideologisia olettamuksia kansallisen kielen ja tiedon yhteyksistä. Tässä luvussa tarkastelemme näitä lautakunnan kannanoton tietoon ja kieleen liittyviä argumentteja, ja laajennamme näin Saarisen (2020) aiempaa analyysiä. Tarkastelumme keskittyy tiedon tuotannon, jakamisen ja säilyttämisen instituutioihin eli kannanoton koulutusta, tutkimusta ja julkaisutoimintaa koskeviin osiin. Miten kannanotossa perustellaan ideologisesti ”äidinkielen” merkitystä yhteiskunnassa tiedon ja tietotyön tarpeiden kautta? Miten suomeen tai ruotsiin usein viittaavan ”äidinkielen” merkitystä tiedon tuotannossa perustellaan? Keskustelemme myös siitä, miten kielen ja tiedon ja ajattelun yhteyksiä voisi käsitteellistää ja sitä kautta paremmin ymmärtää monikielisessä maailmassa.
...


Publisher
Suomalaisen kirjallisuuden seuraParent publication ISBN
978-951-858-919-1Is part of publication
Nationalismi ja kieli : näkökulmia kieleen, kielikoulutukseen ja kielipolitiikkaanISSN Search the Publication Forum
0562-6129Keywords
Original source
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/tl.289/Publication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/244743081
Metadata
Show full item recordCollections
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Nationalismi kansakuntien urheilukohtaamisissa
Roiko-Jokela, Heikki (Suomen urheiluhistoriallinen seura, 2023)Tässä artikkelissa tarkastellaan nationalismin (valtiollisen/etnisen) ja urheilun välistä suhdetta. Artikkeli jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä käsitellään tiiviisti tutkimuskirjallisuuden kautta nationalismin ilmenemisen ... -
Urheilu nationalismin välittäjänä : yleisurheilun MM-kisat 2015 kiinalaisten sanomalehtien silmin - miten kansallisen identifioitumisen rooli näkyi uutisoinnissa
Arffman, Laura (2017)URHEILU NATIONALISMIN VÄLITTÄJÄNÄ Yleisurheilun MM-kisat 2015 kiinalaisten sanomalehtien silmin – miten kansallisen identifioitumisen rooli näkyi uutisoinnissa Laura Arffman Valtio-oppi Pro gradu -tutkielma ... -
Kansa, joka vaeltaa yksin vai kansa kansojen joukossa? : Israelin kansallinen identiteettiprojekti ja kansakuntanarratiivi nationalismin keinoin kerrottuna
Hintikka, Maija (2021)Tutkimuksen päämäärä on selvittää, miten sionismi on rakentanut (ja rakentaa) Israelin kansakuntatarinan. Tutkimus tarkastelee sitä, miten ja millaisin keinoin identiteettiä rakennetaan sionistisessa narratiivissa. ... -
"Kansamme kykyyn itse arvostella ei voi luottaa!" : taidelautakunnat valtiollisina asiantuntijaeliminä ennen toista maailmansotaa
Sokka, Sakarias (Jyväskylän yliopisto, 2012) -
Kieli-ideologisia näkökulmia korkeakoulujen yksi-, kaksi- ja monikielisyyteen
Lehtonen, Heini; Saarinen, Tanja (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2022)Suomalaisten korkeakoulujen kielipolitiikka on perustunut samalle periaatteelle kuin Suomen perustuslaillinen kaksikielisyys: korkeakoulut ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä, ja kaksikielisyys on käytännössä tarkoittanut ...