Lapsen temperamentti ja yhteisvanhemmuuden laatu äitien psyykkistä kuormittuneisuutta selittävinä tekijöinä
Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin äitien arvioita lapsensa temperamentista, omasta kuormittuneisuudestaan sekä vanhempien välisestä yhteisvanhemmuuden laadusta suomalaisissa perheissä, joissa esikoislapsi oli noin 1,5-vuotias. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat lapsen temperamentin, äidin kokeman psyykkisen kuormittuneisuuden ja yhteisvanhemmuuden laadun yhteydet. Tutkielman aineistona oli CopaGloba -tutkimushankkeen kyselyaineisto, josta lopulliseen analyysiin otettiin 138 1,5-vuotiaan lapsen äitiä. Kyseessä oli määrällinen tutkimus, ja analyysimenetelminä käytettiin keskiarvojen vertailua, järjestyskorrelaatiotarkastelua, faktorianalyysia sekä lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimuksen äidit eivät raportoineet lapsillaan korkeaa emotionaalisuutta tai estyneisyyttä, mutta he arvioivat lapsensa aktiivisuuden melko korkeaksi. Äidit eivät keskimäärin kokeneet olevansa psyykkisesti kuormittuneita ja he arvioivat perheensä yhteisvanhemmuuden laadun erittäin korkeaksi. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitsevää lineaarista yhteyttä lapsen temperamentin ja yhteisvanhemmuuden laadun tai vanhemman psyykkisen kuormittuneisuuden välillä. Yhteisvanhemmuuden laadun ja äitien kuormittuneisuuden välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys: mitä paremmaksi yhteisvanhemmuuden laatu koettiin, sitä paremmin äidit voivat. Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että yhteisvanhemmuuden laadun ulottuvuuksista tyytyväisyys vanhemmuuden työnjakoon oli 1,5-vuotiaan lapsen äidin psyykkisen kuormittuneisuuden kannalta tärkein tekijä vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa.
...


Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29824]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Enemmän huolta, vähemmän tukea : yhteisvanhemmuuden ensi askeleet esikoistaan odottavilla vanhemmilla korona-aikana
Kuusiaho, Inka-Liisa; Böök, Marja Leena; Rönkä, Anna (Suomen sairaanhoitajaliitto, 2021)Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata, miten esikoistaan odottavat vanhemmat kokivat koronapandemian vaikuttaneen vanhemmuuteen valmistautumiseen ja erityisesti siihen, miten he yhdessä valmistautuvat ja sitoutuvat tulevaan ... -
Vanhempien kokemuksia yhteisvanhemmuuden merkityksestä lapsen hyvinvoinnille
Ollikainen-Lautamäki, Veera (2022)Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin vanhempien käsityksiä siitä, millainen yhteisvanhemmuus tukee tai heikentää lapsen hyvinvointia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli pariskunnat, joiden esikoislapsi oli haastatteluhetkellä ... -
Perheammattilaisten näkemyksiä lapsen edusta yhteisvanhemmuuden kontekstissa
Hokkanen, Heidi (2023)Varhaisen tuen ja palveluiden lapsi- ja perhetyön perheammattilaiset työskentelevät erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa, joissa päätöksien perusteluina on lapsen etu. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ... -
Yhteisvanhemmuuden juurilla : lapsuudenperheen mallit ja yhteisvanhemmuuden rakentuminen odottavilla vanhemmilla
Ruuska, Anu (2022)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhteisvanhemmuuden rakentumista ensimmäistä lastaan odottavilla pariskunnilla. Yhteisvanhemmuus (eng. coparenting) kuvaa vanhempien tapaa toimia yhdessä hoivatessaan ja kasvattaessaan ... -
Ala- ja yläkoulun luokkaympäristön kuormitustekijöiden yhteys opettajien kokemaan stressiin ja palautumiseen : opettajan minäpystyvyys ja temperamentti yhteyttä muuntavina tekijöinä
Pousi, Venla (2016)Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksella toteutettavaa, vuonna 2014 käynnistynyttä TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen tavoit- teena oli tarkastella ala- ja ...