Porolaidunnuksen ja lumipeitteen vaikutukset boreaalisten habitaattien kasvillisuuteen

Abstract

Porojen laidunnus on ollut merkittävä Pohjois-Suomen luonnon muovaaja jo vuosikymmenten ajan. Porot (Rangifer tarandus tarandus) käyttävät ravinnokseen useita eri kasvi- ja jäkälälajeja, joiden yhteisöihin laidunnuksella on suora ja välillinen vaikutus. Laidunnuspaineen lisäksi kylmiin olosuhteisiin sopeutuneisiin kasveihin kohdistuu erilaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia stressitekijöitä, kuten muutokset lumipeitteisen ajanjakson pituudessa ja lumimäärissä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia porolaidunnuksella ja ilmastonmuutoksesta johtuvilla lumimäärän muutoksilla on boreaalisen vyöhykkeen kasvillisuuteen kahdessa erilaisessa habitaatissa, ravinteikkaalla lettosuolla ja vähäravinteisella mäntykankaalla. Molemmille habitaatille oli perustettu yhteensä 72 koealaa, jotka edustivat laidunnettuja tai laiduntamattomia alueita. Lumimäärän muutoksen vaikutusta tutkittiin talviaikaisella lumikäsittelyllä, jossa koealat edustivat luonnontilaista kontrollia, lumen vähennysruutua ja lumen lisäysruutua. Koealoihin tehtiin pistefrekvenssimenetelmällä kasvillisuusmittaus. Tulokset osoittivat, että laidunnus tai lumimäärä eivät vaikuttaneet kasviyhteisöjen monimuotoisuuteen kummassakaan habitaatissa. Porojen laidunnus vähensi merkitsevästi lettosuon kasviyhteisöjen lajimäärää, mutta lisäsi ruohovartisten lajiryhmän peittävyyttä. Mäntykankaalla laidunnus lisäsi sammalten ja vähensi jäkälien lajimäärää. Lumimäärän väheneminen ainoastaan lisäsi leton ruohovartisten kasvien suhteellista peittävyyttä. Tuloksista käy ilmi, että laidunnus- ja lumikäsittelyn yhteisvaikutuksella voi olla merkitystä lajiryhmistä lettosuon sarakasvien ja varpujen sekä mäntykankaan sammalten ja varpujen peittävyyteen. Tutkimuksen perusteella porolaidunnuksella on merkittävä vaikutus boreaalisen vyöhykkeen kasviyhteisöihin erityisesti soilla, kun taas kokeellinen lumen määrän lyhytaikainen muutos ei ole kasviyhteisöjä merkittävästi muovaava tekijä. Tämänkaltaisten pitkäaikaisten seurantatutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa porotalouden kestävyyttä ja ennakoidessa ilmastonmuutoksen aiheuttaman lumimäärän muutosten vaikutuksia boreaalisen vyöhykkeen kasviyhteisöihin.