dc.description.abstract | Tutkielman aihe, suomalaisten peruskoulun rehtoreiden näkemyksiä tekoälystä työssään, on ajankohtainen. Tekoäly on jo muuttanut työntekoa ja johtamista, ja sen muutosvaikutusten ennustetaan kasvavan edelleen (Rouhiainen, 2018; Kaivo-Oja & Lauraeus, 2019; Titareva, 2021; Gartner 2024). Tekoälyä halutaan lisätä suomalaisissa kouluissa sekä opetuksessa että johtamisessa. Suomen nykyisen, Petteri Orpon johtaman hallituksen tavoitteet ohjaavat tekoälyn hyödyntämistä osana koulujärjestelmän kehittämistä (ks. Valtioneuvosto, 2023).
Suomalaisessa koulutusjohtamisen tutkimuskirjallisuudessa tekoäly esiintyy vähän ja myös kansainvälisesti aiheesta on julkaistu niukasti tutkimuskirjallisuutta (ks. Tyson & Sauers, 2021; Wang, 2021, s.5; Karimov ym., 2024). Suomalaisten peruskoulun rehtoreiden näkemyksiä tekoälystä työssään ei ole tiettävästi tutkittu aikaisemmin ja tämä tutkielma tuottaa uutta tietoa sekä ymmärrystä aiheesta, jolla on myös yhteiskunnallista merkitystä (ks. Valtioneuvosto, 2023; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024). Tutkielman tavoitteena on kuvailla ja ymmärtää suomalaisten peruskoulun rehtoreiden näkemyksiä tekoälystä työssään ja tuottaa tietoa tekoälystä rehtoreiden näkökulmasta. Tutkimusongelmana toimii: ”Millaisia näkemyksiä rehtoreilla on tekoälystä työssään?”.
Tutkielmaa varten haastateltiin kuutta suomalaista peruskoulun rehtoria ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Ohjaavana teoriana toimi laaja pedagoginen johtaminen (Alava ym., 2012), jota käytetään laajasti koulutusjohtamisen tutkimuksessa (Lahtero & Kuusilehto-Awale, 2015; Lahtero & Laasonen, 2021; Fonsén & Lahtero, 2023). Siinä rehtorin työ jaetaan viiteen eri sisältöalueeseen: suora pedagoginen johtaminen, tekninen johtaminen, henkilöstön johtaminen, symbolinen johtaminen ja johtamiskulttuuri. Näistä tekninen johtaminen, suora pedagoginen johtaminen ja henkilöstön johtaminen ovat rehtorin työssä keskeisimpiä käytännön työn sisältöalueita, ja rehtoreiden näkemyksiä tekoälystä työssään tarkastellaan tässä tutkielmassa keskittyen näihin kolmeen konkreettisimpaan sisältöalueeseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että aikaisempaa tekoälyyn liittyvää tutkimusta ei ole tiettävästi tehty laajan pedagogisen johtamisen viitekehyksessä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ajankohtaisesta aiheesta eli suomalaisten peruskoulun rehtoreiden näkemyksistä tekoälystä työssään. | fi |