Generatiivisen tekoälyn käyttö ja etiikka ohjelmistokehityksessä

Generatiivisia tekoälytyökaluja käytetään yhä useammin työskentelyn tukena. Ne tehostavat monenlaisten tehtävien tekoa, jolloin niitä voidaan hyödyntää laajalti eri toimialoilla. Niihin liitetään myös monia haasteita, joista osa on eettisiä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tietotekniikan ammattilaisten kokemuksia generatiivisten tekoälytyökalujen käytöstä ohjelmistokehityksessä. Tutkielma hahmottaa työkalujen tyypillisiä käyttökohteita, hyötyjä ja haittoja. Samalla tarkastellaan myös tekoälyn eettisten periaatteiden tunnettavuutta ja eettisten ongelmien esiintyvyyttä. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisella puolistrukturoidulla haastattelulla, jossa on teemahaastattelun piirteitä. Yksilöhaastattelut järjestettiin yhdeksälle henkilölle ja ne toteutettiin 9.5.-6.6.2024 välisenä aikana etähaastatteluina. Litteroidun haastatteluaineiston käsittely perustui ankkuroituun teoriaan, jonka avulla siitä tunnistettiin erilaisia teemoja. Tutkimuskysymyksiin vastattiin löydettyihin teemoihin nojautuen. Tuloksista ilmenee, että työkaluja voidaan käyttää monenlaisiin tehtäviin, vaikka pääasiassa niiden käyttö kohdistuu ohjelmistokehityksen toteutus- ja testausvaiheisiin. Työkalujen hyödyt liittyvät erityisesti työnteon sujuvoittamiseen ja haasteet niiden tuottamien vastausten laatuun ja luotettavuuteen. Eri työkalujen vastausten laadussa on myös eroja ja siihen voi myös vaikuttaa suoritettava tehtävä sekä ohjelmointikieli. Tulokset havainnollistavat, että tekoälyn eettiset ohjeet ovat pääasiassa tuntemattomia, mutta niihin liittyvät eettiset periaatteet ovat tuttuja käsitteitä. Koetut eettiset ongelmat liittyivät erityisesti läpinäkyvyyteen ja selitettävyyteen, tietoturvallisuuteen, vastausten toistuvuuteen ja työkalujen aiheuttamaan eriarvoisuuteen. Tulokset havainnollistavat tietotekniikan ammattilaisten kokemuksia generatiivisten tekoälytyökalujen käytöstä. Työ tuo esille työkalujen potentiaalisia hyötyjä ja haittoja, joita tietotekniikan ammattilaiset saattavat kohdata, kun he käyttävät niitä ohjelmistokehityksessä.

Generative artificial intelligence tools can be used in various tasks and they are increasingly used to support workflows in different industries. Unfortunately, they are also associated with many challenges. This thesis examines the use of generative artificial tools among information technology professionals in software development. The typical uses, benefits, drawbacks and ethics of these tools are examined and discussed. The research was conducted via qualitative semi-structured interviews. The nine individual interviews were carried out remotely between May 9 to June 6, 2024. Grounded theory method was used to identify various themes from the interviews to answer the research questions. The results show that these tools can be used to streamline different tasks but they produce unreliable and low-quality answers that are affected by the tool, task and programming language. Though the ethical guidelines of artificial intelligence were mainly unknown, their principles were familiar to the interviewees. The encountered ethical problems were related to transparency and explainability, information security, repetition of answers and inequality. The results highlight the experiences of information technology professionals who are familiar with generative artificial intelligence tools. This thesis showcases the potential and encountered benefits and drawbacks of these tools when they are used in software development.