Sote-rahoitusmallien vertailu ja kehittäminen

Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja Manner-Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa. Vuonna 2024 hyvinvointialueet raportoivat palveluluokkakohtaiset sote-taloustietonsa ensimmäistä kertaa. Uudistus oli merkittävä, sillä sote-talous- ja toimintatiedon yhdistely mahdollisti koko sote-palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden tarkastelun hyvinvointialueittain. Uudistettu sote-järjestelmä mahdollistaa tarkan kulujen analysoinnin ja rahoituksen kohdentamisen hyvinvointialueittain muuttuvia tarpeita vastaavasti. Raportissa suhteutetaan yli 90 % valtakunnallisista sote-kuluista asiakastietoihin, mikä tekee kulutiedoista vertailukelpoisia. Asiakkuuskohtaisesta näkökulmasta tarkastellaan seuraavien sote-toimialojen kuluja: erikoissairaanhoito, perusterveydenhuollon avohoito, perustason vuodeosastohoito, suun terveydenhuolto, iäkkäiden sosiaalipalvelut, vammaisten sosiaalipalvelut ja lastensuojelu. Tarkastelu osoittaa suuren vaihtelun sote-palveluntuoton hinnoissa: esimerkiksi halvimmat ja kalleimmat iäkkäiden sosiaalipalvelut poikkesivat Manner-Suomen keskitasosta yli 30 %. Analysoimme vuonna 2023 käytössä olleen asukasluku- ja tarvepainotteisen rahoitusmallin kattavuutta hyvinvointialuekohtaisesta näkökulmasta. Analyysia varten hyvinvointialuekohtaiset asiakkuustiedot on muunnettu rahoitustarvearvioiksi painottamalla asiakkuudet niiden Manner-Suomen keskikuluillaan. Analyysi osoittaa, että vuonna 2023 käytössä ollut rahoitusmalli haastelisäyksittäin kattoi hyvinvointialueiden rahoitustarpeista 75,39–98,15 %. Tehtäessä vuoden 2026 rahoituslaskelmaa on käytössä hyvinvointialueuudistuksen ansiosta järjestelmällistettyä tietoa kuluista vuosilta 2023 ja 2024. Lisäksi Kanta-palvelussa olevan sote-tiedon pohjalta voidaan tekoälyä hyödyntävillä ennustemalleilla arvioida hyvinvointialuekohtaiset sote-rahoitustarpeet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä mahdollistaa tarkemman hyvinvointialuekohtaisen kuluennusteen.