Les Européens doivent sortir de la naïveté - The concept of strategic autonomy in Emmanuel Macron’s EU and foreign policy

Emmanuel Macron on esiintynyt strategisen autonomian ja Euroopan puolustusinfrastruktuurin kehittämisen liikkeellepanevana voimana, mihin ovat vaikuttaneet kansainväliset poliittiset tapahtumat, kuten Brexit, Donald Trumpin presidentinkausi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Strategisen autonomian edistäminen on kohdannut vastarintaa EU:ssa, mikä on usein tiivistynyt debatiksi Eurooppamyönteisten ja transatlanttiseen yhteistyöhön nojaavien näkökulmien välillä. Strateginen autonomia on kuitenkin vakiinnuttanut asemansa EU:n puolustusdiskurssissa ja vuoteen 2024 mennessä Ranska on onnistunut nousemaan maailman toiseksi suurimmaksi aseviejäksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Macron on käsitteellistänyt ja hyödyntänyt strategisen autonomian käsitettä hänen EU- ja ulkopolitiikassaan sekä asemoinut Ranskan Euroopan puolustuspolitiikan johtavaksi toimijaksi. Tutkielman tutkimusaineisto koostuu Macronin puheista ja haastatteluista hänen ensimmäiseltä kaudeltaan Ranskan presidenttinä. Tutkimusmetodina on retoriikkaanalyysi, joka perustuu Barry Buzanin teoriaan ja identifikaation käsitteeseen. Macronin puheiden ja haastattelujen analysoimisen kautta tässä tutkimuksessa osoitetaan, miten Macron asemoi strategisen autonomian olennaiseksi eurooppalaisten arvojen suojelemiseksi sekä yhteisten uhkien torjumiseksi. Se osoittaa myös, miten hän perusteli Ranskan johtavaa roolia EU:n puolustuspolitiikan kehittämisessä sen historiallisen roolin perusteella eurooppalaisena suurvaltana. Macron hyödynsi käsitettä ajaakseen eurooppalaisen strategisen kulttuurin kehittämistä edistääkseen Ranskan puolustusteollisuuden vahvistamista. Tässä tutkimuksessa korostetaan strategisen autonomian merkitystä Macronin retoriikassa ja sen vaikutusta sekä Ranskan ulkopolitiikkaan, että EU:n puolustuspolitiikkaan.