Les Européens doivent sortir de la naïveté - The concept of strategic autonomy in Emmanuel Macron’s EU and foreign policy
Authors
Date
2024Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Emmanuel Macron on esiintynyt strategisen autonomian ja Euroopan puolustusinfrastruktuurin kehittämisen liikkeellepanevana voimana, mihin ovat vaikuttaneet kansainväliset poliittiset tapahtumat, kuten Brexit, Donald Trumpin presidentinkausi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Strategisen autonomian edistäminen on kohdannut vastarintaa EU:ssa, mikä on usein tiivistynyt debatiksi Eurooppamyönteisten ja transatlanttiseen yhteistyöhön nojaavien näkökulmien välillä. Strateginen autonomia on
kuitenkin vakiinnuttanut asemansa EU:n puolustusdiskurssissa ja vuoteen 2024 mennessä Ranska on onnistunut nousemaan maailman toiseksi suurimmaksi aseviejäksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Macron on käsitteellistänyt ja hyödyntänyt strategisen
autonomian käsitettä hänen EU- ja ulkopolitiikassaan sekä asemoinut Ranskan Euroopan puolustuspolitiikan johtavaksi toimijaksi.
Tutkielman tutkimusaineisto koostuu Macronin puheista ja haastatteluista hänen ensimmäiseltä kaudeltaan Ranskan presidenttinä. Tutkimusmetodina on retoriikkaanalyysi, joka perustuu Barry Buzanin teoriaan ja identifikaation käsitteeseen. Macronin puheiden ja haastattelujen analysoimisen kautta tässä tutkimuksessa osoitetaan, miten Macron asemoi strategisen autonomian olennaiseksi eurooppalaisten arvojen suojelemiseksi sekä yhteisten uhkien torjumiseksi. Se osoittaa myös, miten hän perusteli Ranskan johtavaa roolia EU:n puolustuspolitiikan kehittämisessä sen historiallisen roolin
perusteella eurooppalaisena suurvaltana. Macron hyödynsi käsitettä ajaakseen eurooppalaisen strategisen kulttuurin kehittämistä edistääkseen Ranskan puolustusteollisuuden vahvistamista. Tässä tutkimuksessa korostetaan strategisen autonomian merkitystä Macronin retoriikassa ja sen vaikutusta sekä Ranskan ulkopolitiikkaan, että EU:n puolustuspolitiikkaan.
...
Emmanuel Macron has emerged as a driving force behind the push for strategic autonomy and developing European defense infrastructure, which has been affected by global political events such as Brexit, the Trump presidency and the Russian invasion of Ukraine. The push for strategic autonomy has encountered resistance within the EU, often sparking debates between Europeanist and Transatlanticist perspectives. Nevertheless, strategic autonomy has firmly established itself in the EU's defense discourse, and by 2024, France has successfully risen to become the world's second-largest arms exporter. This thesis explores how Macron has conceptualized and utilized the concept of strategic autonomy in his EU and foreign policy, positioning France as a leader in European
defense policy.
The research material of the thesis consists of speeches and interviews by Macron from his first term as the president of France. The study was conducted through the method of rhetorical analysis based on Barry Buzan’s theory and concept of identification. Through rhetorical analysis of Macron’s speeches and interviews, this study, demonstrates how Macron positioned strategic autonomy as essential for protecting European values and combating common threats. It also shows how he argued for France’s leadership role in shaping EU defense policy, based on its historical role as a European power. Macron leveraged this concept to promote a vision of Europe with a shared strategic culture, advancing French interests and strengthening its defense industry. This research
highlights the significance of strategic autonomy in Macron’s rhetoric and its impact on both French foreign policy and the EU’s defense strategy.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29596]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"We do not want 2015 to happen again" : parliamentary conceptions on asylum policy in the rhetoric of Bundestag during the German government crisis of 2018
Havela, Jaakko (2022)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä Saksan liittopäivien parlamenttiryhmien edustajilla oli pakolaispolitiikasta Saksan vuoden 2018 hallituskriisin aikaan. Tutkielmassa tarkastellaan myös ... -
Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971: Question of Neutrality and Divided Germany
Nissinen, Jukka (Jyväskylän yliopisto, 2019)During the Cold War, between the years 1949–1973, Finland did not recognize either one of the states of the divided Germany, the socialist German Democratic Republic (East Germany) or the democratic Federal Republic of ... -
Language Narratives from Adult Upper Secondary Education: Interrelating agency, autonomy and identity in foreign language learning
Korhonen, Tero (Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä, 2014)Foreign language (FL) learning is increasingly examined in terms of the language learning person’s agency, autonomy and identity. What agency refers to in FL learning and how it relates to autonomy and identity nevertheless ... -
The rhetoric of constitutional reform : conceptions of the parliament during Cameron’s first cabinet’s parliamentary reform debates
Kauppinen, Petrus (2018)Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan Britannian vuosien 2010–2012 parlamenttireformeista käytyjä debatteja. Konservatiivipuolueen ja liberaalidemokraattien koalitiohallitus muodosti merkittävän poikkeaman Britannian ... -
R2P - a contested concept or a global norm? : a rhetorical analysis of the United Nations General Assembly formal debate on R2P in 2018
Sorsimo, Janette (2019)Tämän tutkielman keskiössä on YK:n yleiskokouksen suojeluvastuuta koskeva debatti vuodelta 2018. Suojeluvastuu on vuonna 2005 YK:n yleiskokouksen hyväksymä periaate, jonka kolme pylvästä käsittävät valtion ensisijaisen ...