Arvon yhteisluonnin mikromekanismit tekoälysovellusten ammatillisessa käytössä: käyttökokemuksia ostoreskontran kontekstissa

Abstract

The master's thesis examines how accounts payable specialists perceive artificial intelligence (AI) in professional use. The study aims to deepen the understanding of AI in professional use and the value it creates for the organization's employees. The study explores user experiences through a service-centered lens using the micro-level mechanisms of value creation. The empirical part of the qualitative research is conducted using the critical incident technique and thematic analysis method. The analysis revealed three categories of use cases within which 48 critical experiences were identified. Of these experiences, 37 support value co-creation, and 11 involve value co-destruction. The results are reviewed within a framework that categorizes the data according to the micro-level mechanisms of value creation. The findings indicate that artificial intelligence usage experiences are associated with both hedonic and utilitarian values. The study finds that the participation of specialists in the use of AI applications enables a user-centric approach that promotes value co-creation. Positive experiences with AI, such as improved efficiency, highlight value co-creation, while errors in use or users' distrust of the application can lead to value co-destruction. Key factors supporting value co-creation include reliability, user-centricity, and a balance between various benefits. Theoretically, the study provides information on how micro-level mechanisms apply to the topic and how AI usage is perceived in professional contexts. The research identifies value-enhancing factors associated with AI usage as well as the challenges that arise. The results demonstrate that AI usage can encompass both hedonic and utilitarian characteristics.

Pro gradu -tutkielma tarkastelee, kuinka tekoäly koetaan ammatillisessa käytössä ostoreskontran asiantuntijoiden toimesta. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä tekoälystä ammatillisessa käytössä ja millaista arvoa se luo organisaatioille. Tutkimuksessa tarkastellaan käyttökokemuksia palvelukeskeisen linssin läpi arvonluonnin mikromekanismien avulla. Laadullisen tutkimuksen empiirinen osio toteutetaan hyödyntäen kriittisten tapahtumien menetelmää ja temaattista analyysimenetelmää. Analyysistä nousi esille 3 käyttötapausluokkaa, joiden sisällä tunnistetaan 48 kriittistä kokemusta. Kokemuksista 37 ovat arvon yhteisluontia tukevia ja 11 arvoa yhteistuhoavaa tapahtumaa. Tuloksia tarkastellaan viitekehyksellä, jonka mukaan aineisto jaetaan arvonluonnin mikromekanismeihin. Tuloksista tunnistetaan, että tekoälyn käyttökokemuksiin liittyy piirteitä sekä hedonistisista että utilitaristisista arvoista. Tutkimuksessa havaitaan, että asiantuntijoiden osallistuminen tekoälysovellusten käyttöön mahdollistaa käyttäjälähtöisen lähestymistavan, joka edistää arvon yhteisluontia. Tekoälyn käytön positiiviset kokemukset, kuten tehokkuuden parantuminen, korostavat arvon yhteisluontia, kun taas käyttöön liittyvät virheet tai käyttäjien kokema epäluottamus sovellusta kohtaan voivat johtaa arvon yhteistuhoamiseen. Keskeisiä tekijöitä arvon yhteisluonnin tukemisessa ovat luotettavuus, käyttäjälähtöisyys ja tasapaino erilaisten hyötytekijöiden välillä. Teorian kannalta tutkimus tarjoaa informaatiota siitä, miten mikrotason mekanismit soveltuvat aiheen tutkimiseen ja miten tekoälyn käyttö koetaan ammatillisessa käytössä. Tutkimus osoittaa tekoälyn käyttöön liittyviä arvoa lisääviä tekijöitä ja toisaalta myös esille nousseita haasteita. Tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttöön voidaan yhdistää sekä hedonistisia että utilitaristisia piirteitä.