Verkostoselvitys jatkuvasta oppimisesta urheiluvalmennuksessa : Urheiluvalmennuksen alan koulutuksen järjestäjien näkemyksiä ja kokemuksia

Abstract

Verkostosta voimaa – Jatkuva oppiminen urheiluvalmennuksen alalla (JOUVA) -hankkeen verkostoselvityksessä selvitettiin urheiluvalmennuksen alan toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjien näkemyksiä ja kokemuksia alan jatkuvan oppimisen tilasta. Selvityksellä vauhditetaan muodostuvan urheiluvalmennuksen alan verkoston tavoitteiden ja toimintamallien muodostumista. Verkostoselvitys koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe oli tunnistaa urheiluvalmennuksen koulutusta järjestävät organisaatiot ja heidän tuottamansa koulutukset. Toisessa vaiheessa koulutuksen järjestäjille teetettiin kysely, jossa selvitettiin heidän näkemyksiään urheiluvalmennuksen alan jatkuvasta oppimisesta. Lisäksi selvitettiin alalla jo olevia verkostoja. Kolmannessa vaiheessa kyselyn havaintoja syvennettiin fokusryhmähaastattelujen avulla. Kyselyn ja fokusryhmähaastattelujen tuloksista on muodostettu seuraavat johtopäätökset ja kehitysehdotukset:

Johtopäätökset:

• Toimintaympäristössä tarvitaan lisää tietoa siitä, ketkä tuottavat urheiluvalmennuksen alan koulutusta Suomessa ja millaista tuotettu koulutus on. Lisäksi alan koulutuksen järjestäjien keskinäistä tuntemista halutaan kehittää. • Jatkuvan oppimisen käsitteestä ei urheiluvalmennuksen alalla ole vielä yhteistä ymmärrystä. Aiheesta tarvitaan yhteistä keskustelua eri koulutusasteiden ja urheiluorganisaatioiden kesken. • Jatkuva oppiminen on aktiivisessa kehitysvaiheessa. • Urheiluvalmennuksen alalla on hyvät lähtökohdat jatkuvan oppimisen yhteiseen kehittämiseen, mutta onnistuminen edellyttää verkoston keskinäisen tuntemisen kehittämistä. • Verkoston toimijoiden yhteisiä tavoitteita ovat urheiluvalmennuksen alan koulutustarjonnan kokonaisuuden ymmärtäminen, alan osaamistarpeiden tunnistaminen, uuden tutkimustiedon levittäminen ja hyvien käytänteiden jakaminen. • Puutteelliset resurssit haastavat alan jatkuvan oppimisen kehittämistä. • Valmentajien työn johtamisella on tärkeä rooli jatkuvan oppimisen toteutumisessa. • Alalle kaivataan lisää yhteistyötä. Erityisesti yhteistyötä tarvitaan eri koulutusasteiden välille sekä oppilaitosten ja urheiluorganisaatioiden välille.

Kehitysehdotukset:

1. Eri koulutustasojen sekä koulutuksen järjestäjien ja urheiluorganisaatioiden yhteistyötä ja tiedonjakoa tulee tiivistää. Yhteistyössä tulee siirtyä yhdessä tekemiseen. 2. Kaikilla toimijoilla tulee olla näkemys siitä, miten urheiluvalmennuksen alan jatkuvaa oppimista kehitetään. Organisaatioissa jatkuvan oppimisen tavoitteiden tulee näkyä toiminnassa laajasti kaikilla tasoilla. 3. Urheiluvalmennuksen alan jatkuvan oppimisen tarjonnasta ja tilanteesta tarvitaan päivittyvä dynaaminen tilannekuva ja tilannekuvan ylläpitäjä. 4. Valmentajien uraohjausta ja osaamisen kehittämisen suunnittelua tulee systematisoida jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi sekä koulutuksessa että työelämässä. 5. Urheiluvalmennuksen alalla tarvitaan sekä lisää tietoa tämän hetken osaamistarpeista että ymmärrystä (ennakointitietoa) tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta. Ratkaisuksi on ehdotettu osaamistarvebarometria. 6. Alalle tulee pyrkiä synnyttämään lisäresursseja jatkuvan oppimisen kehitystyöhön, esimerkiksi hankkeiden muodossa. 7. Nopeaa reagointia vaativiin osaamistarpeisiin ehdotetaan alueellista koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja tämän mallintamista ja mallien jakamista.