Tiedonhallintamalli, kokonaisarkkitehtuuri ja tiedon turvaaminen osana hyvinvointialueiden arkkitehtuurityötä ja -kuvauksia

Tieto ja sen hallinta ovat keskeinen osa organisaatioiden toiminnassa nyky-yhteiskunnassa. Digitalisaation myötä tiedon määrä ja sen merkitys ovat edelleen kasvaneet, ja tieto on siirtynyt vahvasti digitaaliseen muotoon, mikä mahdollistaa sen hyödyntämisen ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä on tuonut osaltaan uusia haasteita tiedon käsittelyyn, mikä tarkoittaa, että organisaatioiden on panostettava hallittuun ja turvalliseen tiedon käsittelyyn erityisesti kriittisen ja arkaluontoisen tiedon osalta. Tämä koskee vahvasti liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, mutta ennen kaikkea julkista sektoria, joihin lukeutuu myös Suomen 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueiden rooli on merkittävä kansalaisille tarjottavien julkistenpalveluiden tuottajana, mikä korostaa niiden tiedonhallinnan tärkeyttä yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvinvointialueet ovat toteuttaneet tiedonhallintalain mukaisen tiedonhallintamallin, sekä miten sitä ylläpidetään ja hyödynnetään organisaatioissa. Tämän tiedon pohjalta pyrittiin rakentamaan kuvaa hyvinvointialueiden tiedonhallintamallien maturiteetista. Toisaalta tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, miten hyvinvointialueet näkevät kokonaisarkkitehtuurin ja sen menetelmät osana organisaatioiden arkkitehtuurityötä sekä koota hyvinvointialueiden asiantuntijoiden näkemyksiä siihen, onko tiedonhallintamalli riittävä kuvaus hyvinvointialueiden arkkitehtuurista. Lisäksi selvitettiin, miten tietoturva ja siihen liittyvät menetelmät on kuvattu osana organisaatioiden arkkitehtuuria. Tämän Pro Gradu-tutkielman teoriaosassa avataan tarkemmin tutkimuksessa käsiteltäviä teemoja ja asiakokonaisuuksia määrittelemällä ja kuvaamalla niihin liittyviä keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja ilmiöitä. Teoriaosassa käsiteltyjen asioiden pohjalta laadittiin tutkimusmenetelmänä käytetyllä puolistrukturoidulle haastattelulle runko, jonka avulla haastateltiin asiantuntijoita yhteensä 13 hyvinvointialueelta. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisen aineistoanalyysin avulla tunnistettiin seitsemän keskeistä löydöstä, jotka osaltaan antavat kattavan kuvan tiedonhallintamallin ja arkkitehtuurikuvausten tilasta hyvinvointialueilla. Toisaalta tulokset osoittavat myös, että asiantuntijat kokevat selkeitä puutteita kansallisessa ohjauksessa arkkitehtuurityön ja tietoturvallisuuden kohdalla. Nämä tulokset osaltaan voivat auttaa kehittämään toimintamalleja ja vertailtavuutta hyvinvointialueilla, mutta myös laajemmin Suomen julkisessa hallinnossa.