Kielelliset valinnat suomalaisissa toimituksissa : tarkastelussa syrjimätön kieli

Tässä tutkielmassa selvitetään, millaista pohdintaa suomalaisissa toimituksissa käydään syrjimättömästä kielestä. Tutkimusta varten on haastateltu kuutta henkilöä kuudesta eri mediasta. Tutkimushaastattelujen muoto oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin marraskuun 2023 ja tammikuun 2024 välisenä aikana. Aineiston analyysissä käytettiin lähilukua ja teemoittelua. Teemoittelun avulla vastattiin kolmeen tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten syrjimätön kieli määritellään toimituksissa? 2. Käydäänkö toimituksissa keskustelua syrjimättömän kielen käytöstä, ja jos käydään, missä aihepiireissä? 3. Kuka tekee päätökset kielellisistä valinnoista, ja miten ne perustellaan? Tutkimustulokset kertovat, että syrjimätön kieli käsitteenä ei välttämättä ole toimituksissa kovinkaan tuttu. Siitä huolimatta sen sisältämiä ajatuksia pohditaan jopa päivittäin suomalaisissa toimituksissa. Siihen, millä tavoin ja kuinka perusteellisesti näistä ajatuksista käydään keskustelua, vaikuttaa toimituksen koko. Se ei tutkimuksen tulosten valossa ole kuitenkaan ainoa tekijä, joka määrittelee keskustelun laajuutta. Jotkin aihealueet näyttävät olevan toimittajille toisia tutumpia. Se voi johtua siitä, että tietyt vähemmistöryhmät ovat saaneet enemmän tilaa yhteiskunnassa kuin toiset. Loppujen lopuksi syrjimättömässä kielessä on kyse siitä, milloin ihmistä on tarpeen määritellä ja millä tavoin. Kun ihmistä määritellään journalistisissa teksteissä, täytyy sen olla täsmällistä ja ymmärrettävää. Toimitukset siis vaativat syrjimättömältä kieleltä samaa selkeyttä kuin journalistiselta kieleltä ylipäänsä. Kielelliset valinnat eivät ole aina mustavalkoisia ja journalismin muut arvot saattavat ajaa syrjimättömyyden ihanteen ohitse. Tutkimuksen perusteella toimitukset kuitenkin kokevat pitävänsä päätösvallan, mitä tulee journalistisissa teksteissä käytettävään kieleen. Siltikään lehtikieli ei synny tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset ja yhteisöissä käytettävät puhetavat. Yleisö pystyy arvioimaan journalistista työprosessia pelkästään lopullisen tuotteen eli sen tekstin perusteella. Siksi on tärkeää, että toimitukset panostaisivat käyttämäänsä kieleen.