Korkeasti koulutettujen työntekijöiden kokemukset etätyöstä sekä niiden yhteys työhyvinvointiin

Tutkimuksemme tavoitteena oli tunnistaa korkeasti koulutetuista työntekijöistä erilaisia etätyön tekemisen profiileja huomioiden etätyön määrä ennen koronapandemiaa ja sen aikana sekä etätyön määrään liittyvät toiveet pandemian jälkeiselle ajalle. Tavoitteenamme oli myös tutkia työhyvinvoinnin ja sen muutosten eroja eri etätyöprofiilien välillä. Koronapandemian aikana etätyö oli usein niin kutsuttua pakotettua etätyötä, jossa työtä tehtiin työpaikan ulkopuolella työntekijän omista toiveista riippumatta. Kyselyillä vuosina 2017, 2019 ja 2021 kerättyyn pitkittäisaineistoon kuului 610 korkeasti koulutettua työntekijää. Kokemuksia etätyöstä kartoitettiin kolmella kysymyksellä: 1) Kuinka paljon teet juuri tällä hetkellä etätyötä? 2) Kuinka paljon teit etätyötä ennen korona-aikaa? 3) Kuinka paljon haluaisit tehdä etätyötä jatkossa korona-ajan jälkeen? Työuupumusta mitattiin 9-osioisella Bergen Burnout Indicator –kyselyllä ja työn imua 3-osioisella Utrecht Work Engagement Scale –kyselyllä. K-keskiarvojen klusterianalyysillä tutkimukseen osallistuneet työntekijät jakautuivat etätyön tekemisen suhteen kolmeen profiiliin. Kokeneet etätyöntekijät (n = 282, 46,2 %) raportoivat ennen pandemiaa ja pandemian aikana tehneensä muita profiileja enemmän etätyötä ja toivoivat jatkossakin tekevänsä paljon etätyötä. Pakotetut etätyöntekijät (n = 258, 42,3 %) puolestaan olivat ennen pandemiaa tehneet etätyötä vain vähän, mutta pandemian aikana heidän etätyön määränsä oli kasvanut keskimääräistä korkeammalle tasolle. Jatkossa he toivoivat tekevänsä vain vähän etätyötä. Etätyön vieroksujien (n = 282, 46,2 %) etätyön määrä sekä toiveet tulevaisuuden etätyön määrästä olivat sen sijaan hyvin vähäisiä. Toistomittausten kovarianssianalyysin tulokset osoittivat, ettei profiileilla ollut yhteyttä työhyvinvoinnin tasoon tai muutoksiin. Kaiken kaikkiaan korkeasti koulutettujen työntekijöiden työhyvinvointi oli varsin korkealla tasolla koko pitkittäistutkimuksen ajan, ja koko aineiston tasolla havaittiin lievää uupumusasteisen väsymyksen vähenemistä seurannan aikana. Onkin tärkeä havainto, että monenlaisissa etätyöprofiileissa voidaan hyvin. Ottamalla huomioon työntekijöiden erilaiset tarpeet ja mieltymykset etätyöhön liittyen voidaan edistää työhyvinvointia ja siten myös organisaatioiden toimintaa.