Vanhempien ja 3–4-vuotiaiden lasten digitaalisten medioiden käytön yhteydet lasten motorisiin taitoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen

Digitalisoituminen näkyy kasvavissa määrin pienten lasten arjessa ja lapset viettävät yhä enemmän aikaa erilaisten elektronisten laitteiden äärellä. Elektronisten laitteiden käytön yhteyttä pienten lasten motorisiin taitoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen on tutkittu vasta vähän. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää vanhempien ja lasten digitaalisten medioiden käytön yhteyksiä 3–4-vuotiaiden lasten motorisiin taitoihin sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen aineisto koostui Helsingissä ja Helsingin läheisillä maaseutualueilla asuvista 3– 4-vuotiasta lapsista (n=274) ja heidän vanhemmistaan, jotka osallistuivat SUNRISE Helsinki – tutkimukseen vuonna 2022. Lasten motoristen taitojen mittaamiseen käytettiin S-TUG-testiä (Supine-Timed Up and Go), käden puristusvoiman mittaamista, vauhditonta pituushyppyä ja yhden jalan tasapainottelutestiä. Käden hienomotorisia taitoja mitattiin nappulapelillä (Pegboard). Lasten fyysistä aktiivisuutta mitattiin lantiolla pidettävällä ActiGraph- liikemittarilla (wGT3X-BT). Tiedot vanhempien ja lasten digitaalisten medioiden käytöstä kerättiin huoltajien täyttämien kyselylomakkeiden avulla. Vanhemmat ilmoittivat lisäksi oman ja lapsen älylaitteen käyttöajat älylaitteen asetuksista. Menetelminä analyyseissä käytettiin frekvenssijakaumia, Mann-Whitney U -testiä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Analyyseissä otettiin huomioon lapsen ikä, sukupuoli ja kotitalouden korkein koulutus. Tulokset osoittivat, että mitä useammin vanhemmat hyödynsivät elektronisia laitteita lapsen viihdytystarkoitukseen vanhempien hoitaessaan omia asioitaan, sitä suurempi todennäköisyys lapsilla oli kuulua heikommin pärjäävien lasten ryhmään S-TUG-testissä (OR 1,49, 95 % LV 1,11–2,01) ja käden hienomotoristen taitojen testissä (OR 1,42, 95 % LV 1,04–1,93). Vanhempien elektronisten laitteiden hyödyntäminen lasten opetuskäyttöön oli kuitenkin yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen kuulua heikkojen motoristen taitojen ryhmään S-TUG-testissä (OR 0,74, 95 % LV 0,55–0,99). Vanhempien korkeampi älypuhelimen käyttöaika lasten kanssa ulkoillessa oli yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen kuulua vähän fyysisesti aktiivisten ryhmään kokonaisliikkumisen (OR 0,72, 95 % LV 0,54–0,96) sekä reippaan ja rasittavan liikunnan osalta (OR 0,72, 95 % LV 0,55– 0,96). Vanhempien korkeampi älypuhelimen käyttöaika lasten kanssa matkustaessa oli yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen kuulua vähän reippaasti ja rasittavasti liikkuvien lasten ryhmään (OR 0,71, 95 % LV 0,54–0,95). Tutkimus osoitti, että vanhempien digitaalisten medioiden käyttötottumuksilla näyttäisi olevan yhteyksiä lasten motoristen taitojen tasoon ja fyysisen aktiivisuuden määrään. Digitaalisten medioiden käyttötarkoituksella vaikuttaisi olevan merkitystä siihen, onko yhteys motoristen taitojen tasoon positiivinen vai negatiivinen. Aihe vaatii jatkotutkimuksia.