The effects of propolis screen on the amounts of Varroa destructor mites and honey production in honeybee hives

Tarhamehiläinen (Apis mellifera) on aitososiaalinen hyönteislaji, joka on erittäin tärkeä pölyttäjä maataloudessa, mutta lajin yksilömäärät vähenevät maailmanlaajuisesti hälyttävää vauhtia. Yksi merkittävimmistä tunnetuista mehiläiskatoon vaikuttavista tekijöistä ovat intianmehiläisestä (Apis cerana) peräisin olevat Varroa destructor -punkit. Toisin kuin intianmehiläisillä, tarhamehiläisillä ei ole luontaista vastustuskykyä punkkeja vastaan, vaan varroapunkit voivat tuhota koko yhdyskunnan heikentämällä sitä fyysisesti ja levittämällä vakavia taudinaiheuttajia pesissä. Tarhamehiläisillä on kuitenkin keinoja torjua punkkeja ja yksi näistä keinoista on propoliksen eli kittivahan tuottaminen ja sen käyttö pesissä. Propolis on useista eri yhdisteistä koostuva aine, jota mehiläiset valmistavat eri luonnonmateriaaleista, kuten kasveista kerätyistä eritteistä ja hartseista ja sen koostumus vaihtelee pesän maantieteellisen sijainnin ja siten käytettyjen materiaalien mukaan. Propoliksella tiedetään olevan merkittäviä antimikrobisia ominaisuuksia ja sen on myös havaittu torjuvan joitakin loislajeja. Mehiläiset käyttävät propolista pesän sisällä olevien ylimääräisten aukkojen täyttämiseen. Mehiläistarhaajat voivat kerätä propolista kaupallisiin tarkoituksiin propolislevyjen avulla, jotka luovat tarpeetonta vetoa mehiläispesässä, mikä saa mehiläiset valmistamaan lisää propolista aukkojen tukkimista varten. Tässä gradututkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko propoliksen keräämiseen käytetyt levyt varroapunkkien määriin tai hunajatuotantoon sekä vaikuttaako varroapunkkien määrä hunajatuotantoon mehiläispesissä. Kokeessa käytettiin kymmentä tarhamehiläispesää, joista puoleen oli laitettu propolislevyt ja puolet toimivat kontrollipesinä ilman levyä. Kaikki pesät olivat saaneet luontaisesti varroatartunnan. Punkkien määrissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa koe- ja kontrollipesien välillä kesän aikana. Propolislevyjen ja hunajatuotannon välillä ei myöskään havaittu eroa, mutta punkkien määrän ja hunajatuotannon välillä havaittiin positiivinen korrelaatio. Tämän kokeen perusteella propolislevyt eivät vaikuta varroapunkkien määriin eivätkä hunajatuotantoon mehiläispesissä 11 viikon aikana.