ERP-järjestelmän käyttöönottoprosessin toimialakohtaiset eroavaisuudet yksityisellä sektorilla

Toiminnanohjausjärjestelmän (Enterprise Resource Planning, ERP) tarkoituksena on integroida organisaation keskeisimmät ydintoiminnot yhden tietojärjestelmän kautta hallittavaksi. ERP-järjestelmän käyttöönottoprojektit ovat tunnetusti resurssi-intensiivisiä kokonaisuuksia, jotka ovat alttiita epäonnistumiselle niiden kompleksisuuden takia. Kirjallisuuden mukaan ERP-järjestelmien käyttöönotossa epäonnistumiset ovat yleisempiä kuin onnistumiset, minkä vuoksi niitä on tutkittu viime vuosikymmeninä. ERP-järjestelmän käyttöönottoprosessi on laaja kokonaisuus, joka on tunnistettu tarpeiltaan organisaatiokohtaiseksi, minkä vuoksi on vaikeaa määritellä yleistä, eri alojen välistä käyttöönottomallia. Tutkimukset perustuvat usein ERP-järjestelmän käyttöönottoprosessiin yleisesti, alakohtaisiin käyttöönottoprojekteihin tai yksittäisiin tapaustutkimuksiin käyttöönotoista organisaatioissa. Tämän myötä puutteita on vertailevasta tutkimuksesta, joka auttaisi tunnistamaan ERP-käyttöönottoprosessin eroavaisuuksia eri alojen välillä. Eroavaisuuksien tiedostaminen voisi edistää käyttöönottoprosessiin osallistuvien tahojen tietoisuutta eri aloilla tapahtuvien käyttöönottoprojektien vaatimista erityispiirteistä, mikä auttaisi parantamaan osaltaan niiden tuloksia. Tämän vuoksi tutkielma käsittelee ERP-järjestelmän käyttöönottoprosessin toimialakohtaisia eroavaisuuksia yksityisellä sektorilla. Tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen avulla keskeistä teoriaa liittyen ERP-järjestelmään, sen käyttöönottoprosessiin ja relevanttiin oheistietoon sekä toimialakohtaisiin tapaustutkimuksiin käyttöönottoprosessista. Valitut toimialat tutkimukseen ovat teollisuudenala, kaupan ala ja finanssiala. Tutkielman tulokset osoittavat, että ERP-järjestelmän käyttöönottoprosessin eroavaisuudet eri yksityisen sektorin toimialoilla liittyvät vahvasti toimialakohtaisiin vaatimuksiin. Erilaiset vaatimukset toimialoittain vaikuttavat, kuinka organisaatio suunnittelee käyttöönottoprosessin ja sen vaiheistuksen, millainen painoarvo eri liiketoiminnallisilla tekijöillä on ja miten erityispiirteet huomioidaan usein käyttöönottoprosessiin kuuluvassa liiketoimintaprosessien analysoinnissa ja niiden päivittämisessä ERP-järjestelmälle sopivaksi. Lopulta tutkielma havainnollistaa, kuinka ERP-järjestelmän käyttöönottoprosessi on enemmänkin toimialakohtainen organisaatiomuutoksen kokonaisuus, eikä ainoastaan uuden teknologian käyttöönottoprojekti.