dc.contributor.advisor | Heimonen, Kari | |
dc.contributor.author | Jussila, Eero | |
dc.date.accessioned | 2024-06-11T16:20:27Z | |
dc.date.available | 2024-06-11T16:20:27Z | |
dc.date.issued | 2024 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95756 | |
dc.description.abstract | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan julkisen velan ja talouskasvun välistä suhdetta. Ensisijaisesti tutkitaan vaikuttaako julkinen velkaantuminen talouskasvuun, mutta myös mahdollisen toisen suuntaisen kausaalisuhteen luonnetta selvitetään.
Tutkielman teoriaosuudessa käydään aluksi läpi talouskasvuteorioita, jonka jälkeen perehdytään teoreettisiin näkökulmiin julkisesta velasta. Kasvuteorioista tarkastellaan Solowin mallia ja endogeenista sekä schumpeterilaista kasvuteoriaa. Julkisen velan osalta esitellään velan käyttökohteita ja velan merkitystä finanssipolitiikassa. Perinteinen talousteoreettinen näkemys on, että julkinen velkaantuminen kiihdyttää talouskasvu lyhyellä aikavälillä, mutta on haitallista pitkän aikavälin talouskasvulle. Tämä johtuu muun muassa julkisen velan syrjäytysvaikutuksesta, eli siitä, että se syrjäyttää yksityisen sektorin investointeja. Lisäksi käsitellään korkotason ja inflaation eli reaalisen korkotason roolia julkisen velan vaikutuksissa valtion taloudelle ja luodaan katsaus eroon kotimaisen ja ulkomaisen julkisen velan välillä.
Tämän jälkeen esitellään kirjallisuuskatsauksen tulokset aikaisemmasta empiirisestä tutkimuskirjallisuudesta sekä oma empiirinen tutkimus ja sen tulokset. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus osoittautui keskenään ristiriitaiseksi; osassa tutkimuksia tuloksena oli, että julkinen velka on haitallista talouskasvulle ja osassa tulos oli, että julkisella velalla ei ole vaikutusta talouskasvuun. Lisäksi tarkastellaan kahta tutkimusta, joiden mukaan julkisen velan ja talouskasvun välinen negatiivinen korrelaatio on selitettävissä kausaalisuhteella talouskasvusta julkiseen velkaan, ei toisin päin. Omassa empiirisessä tutkimuksessa 57 eri valtion talouskasvun ja julkisen velan suhdetta tarkasteltiin ensin graafisesti vuosien 1990–2022 aineistosta. Graafisen analyysin perusteella näiden välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio. Tämän jälkeen kausaalisuhteen suuntaa selvitettiin paneeliregressiolla viivästettyjen muuttujien avulla.
Tutkielman tulos on, että julkisella velalla ei ole vaikusta talouskasvuun, paitsi kehittyvissä talouksissa, joissa vaikutus saattaa olla lievästi positiivinen. Sen sijaan kausaalisuhde vaikuttaa kulkevan talouskasvusta julkiseen velkaan: Edellisen viiden vuoden keskimääräisen talouskasvun heikkeneminen 1 prosenttiyksiköllä vuodessa johtaa julkisen velkasuhteen kasvuun 3,7–4,6 prosenttiyksiköllä. | fi |
dc.format.extent | 67 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | CC BY | |
dc.title | Julkinen velka ja talouskasvu | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202406114523 | |
dc.contributor.tiedekunta | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Jyväskylä University School of Business and Economics | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Taloustieteen maisteriohjelma | fi |
dc.contributor.oppiaine | Master's Degree Programme in Economics | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ | |