Aattele vua muailman kantilta, mut toemiha kuitennii ku omalla pihalla : tapaustutkimus malminetsintäprojektin sosiaalisen toimiluvan menettämisestä

Tässä tapaustutkimuksessa tutkittiin malminetsintäprojektin sosiaalista toimilupaa ja sen menettämistä. Suomessa kaivostoimintaan liittyvät hankkeet ovat 2010 luvulta lähtien kohdanneet enenevissä määrin kritiikkiä sekä vastustamista niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla. Tämän työn tapauksen aika jana sijoittuu analyysin osalta vuosien 2018–2022 välille, mikä osuu viimeisimmän kaivoslain uudistuksen ja koronapandemian ajalle. Kohdekunnaksi valikoitui Pohjois-Savossa ja Järvi-Suomessa sijaitseva Rautalammin kunta. Kunnassa oli tutkimuksen aikajanan aikana meneillään yhteensä kolme malminetsintäprojektia, mutta tämän työn fokus oli kaivosyhtiö Rio Tinton projektissa sen kohtaaman vastustuksen vuoksi. Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka Rio Tinto menetti sosiaalisen toimiluvan Rautalammilla? Kysymystä edelsi tutkimushypoteesi, jonka mukaan kunnassa oli ennen Rio Tinton projektia vallinnut sosiaalinen toimilupa tai vähintäänkin edellytykset hyväksyä kaivostoimintaan tähtääviä hankkeita. Sosiaalisen toimiluvan menettämisen kuvaamiseksi käytettiin käsitteestä johdettua skalaarimallia ja tarkemmin sen negaatiotasoja. Työn aineisto koostui pääasiallisesti julkisesti saatavilla olevista dokumenteista ja arkistomateriaaleista. Analyysimetodiksi valikoitui teoriaohjaavaa sisällönanalyysi, jonka tueksi hyödynnettiin ATLAS.ti -ohjelmaa. Aineistosta etsittiin skalaarimallin negaatiotasoja ilmentävää sisältöä, jonka avulla työssä arvioitiin sosiaalisen toimiluvan menettämiseen johtavia syitä ja prosesseja. Työn tulokset vastasivat aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Syyt sosiaalisen toimiluvan menettämiseen oli vat kolmenlaisia. Ensinnäkin syyt liittyivät itse yhtiöön ja sen toimintatapoihin. Toisekseen syyt liittyivät yleisempään ilmapiirimuutokseen ja viime vuosien kansalliseen keskusteluun. Paikalliselta tasolta myös osallistuttiin keskusteluun. Kolmanneksi syyt liittyivät kunnan sisäisiin asioihin. Niitä olivat kunnan kehityksen suunta, paikallinen elämänmeno ja kuntakuva sekä arvoihin ja intresseihin liittyvät ristiriidat. Tutkimuksen mukaan Rio Tinto menetti sosiaalisen toimilupansa, jonka myötä malminetsintäprojektit menettivät kokonaisuudessaan legitimiteetin tapauskunnassa.