Exercise Motivation and Affective Experiences of Recreational Runners in Central Finland
Abstract
In developed, high-income countries like Finland, the changing trends in technology promote the physical inactivity among people in all age groups, which leads to the embracement of sedentary lifestyles, especially in winter. Specifically, employment that allows working on computer or from a home, screen-based leisure time activities (video games, movies) and transportation. There is solid evidence that regular engagement in physical activity (PA) is essential to maintain and promote physical and psychological health. There has been little attention in literature on the psychology of recreational runners. To address this gap in literature, the first goal of this thesis was to explore the difference in motivation for physical activity between gender. The second goal was to research the affective experiences of recreational runners before and after marathon participation. The results of research on motivation and affective experiences of recreational runners can be used to design motivating PA intervention to facilitate peoples’ PA and well-being. The participants of this study were from the Finlandia 2023 marathon in Jyväskylä, Finland. The data about the motivation was collected using the Physical Activity and Leisure Motivation Scale (PALMS). The affective states were collected using the Affective Exercise Experiences (AFFEXX) questionnaire. Results revealed significant differences between males and females in exercise participation motives, particularly in competition/ego and others’ expectations. Results also revealed no significant changes in AFFEXX scores pre and post marathon. This study showed there is a difference in motives to exercise between gender and this can lead to developing unique interventions for people. Specifically, the results suggest specialists should consider having an open-minded approach when creating PA interventions for their clients based off intrinsic and extrinsic motives. Lastly, this study offers an opportunity in future research to examine if a balance between the two motivators (intrinsic and extrinsic) can have the best impact on maintaining a lifelong physical activity habit and creating an active and balanced lifestyle.
Kehittyneissä, korkean tulotason maissa, kuten Suomessa, teknologian muuttuvat trendit edistävät ihmisten liikkumattomuutta kaikissa ikäryhmissä, mikä johtaa istumisen omaksumiseen etenkin talvella. Erityisesti työ, joka mahdollistaa työskentelyn tietokoneella tai kotoa käsin, ruudulla tapahtuvan vapaa-ajan aktiviteetin (videopelit, elokuvat) ja liikkumisen. On olemassa vankkaa näyttöä siitä, että säännöllinen fyysinen aktiviteetti (FA) on välttämätöntä fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Virkistysjuoksijoiden psykologiaa koskevassa kirjallisuudessa on ollut vähän huomiota. Tämän kirjallisuuden aukon korjaamiseksi tämän opinnäytetyön ensimmäinen tavoite oli selvittää sukupuolten välistä eroa fyysisen aktiivisuuden motivaatiossa. Toisena tavoitteena oli tutkia virkistysjuoksijoiden affektiivisia kokemuksia ennen ja jälkeen maratoniin osallistumisen. Virkistysjuoksijoiden motivaatiota ja affektiivisia kokemuksia koskevan tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää motivoivassa FA-interventiossa ihmisten FA:n ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän tutkimuksen osallistujat olivat Finlandia 2023 -maratonilta Jyväskylästä. Motivaatiotiedot kerättiin PALMS-asteikolla (Physical Activity and Leisure Motivation Scale). Affektiiviset tilat kerättiin Affective Exercise Experiences (AFFEXX) - kyselylomakkeella. Tulokset paljastivat merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä liikuntaan osallistumisen motiiveissa, erityisesti kilpailussa/egossa ja muiden odotuksissa. Tulokset eivät myöskään paljastaneet merkittäviä muutoksia AFFEXX- pisteissä ennen ja jälkeen maratonin. Tämä tutkimus osoitti, että liikunnan motiiveissa on eroja sukupuolen välillä, ja tämä voi johtaa ainutlaatuisten interventioiden kehittämiseen ihmisille. Erityisesti tulokset viittaavat siihen, että asiantuntijoiden tulisi harkita ennakkoluulotonta lähestymistapaa luodessaan asiakkailleen FA-interventioita sisäisten ja ulkoisten motiivien perusteella. Lopuksi tämä tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tulevassa tutkimuksessa tutkia, voiko tasapaino kahden motivaattorin (sisäisen ja ulkoisen) välillä olla paras vaikutus elinikäisen liikunnan ylläpitämiseen ja aktiivisen ja tasapainoisen elämäntavan luomiseen.
Kehittyneissä, korkean tulotason maissa, kuten Suomessa, teknologian muuttuvat trendit edistävät ihmisten liikkumattomuutta kaikissa ikäryhmissä, mikä johtaa istumisen omaksumiseen etenkin talvella. Erityisesti työ, joka mahdollistaa työskentelyn tietokoneella tai kotoa käsin, ruudulla tapahtuvan vapaa-ajan aktiviteetin (videopelit, elokuvat) ja liikkumisen. On olemassa vankkaa näyttöä siitä, että säännöllinen fyysinen aktiviteetti (FA) on välttämätöntä fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Virkistysjuoksijoiden psykologiaa koskevassa kirjallisuudessa on ollut vähän huomiota. Tämän kirjallisuuden aukon korjaamiseksi tämän opinnäytetyön ensimmäinen tavoite oli selvittää sukupuolten välistä eroa fyysisen aktiivisuuden motivaatiossa. Toisena tavoitteena oli tutkia virkistysjuoksijoiden affektiivisia kokemuksia ennen ja jälkeen maratoniin osallistumisen. Virkistysjuoksijoiden motivaatiota ja affektiivisia kokemuksia koskevan tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää motivoivassa FA-interventiossa ihmisten FA:n ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän tutkimuksen osallistujat olivat Finlandia 2023 -maratonilta Jyväskylästä. Motivaatiotiedot kerättiin PALMS-asteikolla (Physical Activity and Leisure Motivation Scale). Affektiiviset tilat kerättiin Affective Exercise Experiences (AFFEXX) - kyselylomakkeella. Tulokset paljastivat merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä liikuntaan osallistumisen motiiveissa, erityisesti kilpailussa/egossa ja muiden odotuksissa. Tulokset eivät myöskään paljastaneet merkittäviä muutoksia AFFEXX- pisteissä ennen ja jälkeen maratonin. Tämä tutkimus osoitti, että liikunnan motiiveissa on eroja sukupuolen välillä, ja tämä voi johtaa ainutlaatuisten interventioiden kehittämiseen ihmisille. Erityisesti tulokset viittaavat siihen, että asiantuntijoiden tulisi harkita ennakkoluulotonta lähestymistapaa luodessaan asiakkailleen FA-interventioita sisäisten ja ulkoisten motiivien perusteella. Lopuksi tämä tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tulevassa tutkimuksessa tutkia, voiko tasapaino kahden motivaattorin (sisäisen ja ulkoisen) välillä olla paras vaikutus elinikäisen liikunnan ylläpitämiseen ja aktiivisen ja tasapainoisen elämäntavan luomiseen.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2024
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202406104470Use this for linking
Language
English