Kognitiivisen mallintamisen hyödyntäminen osana tuotekehitysprosesseja

Teknologian jatkuva kehittyminen ja käyttäjäjoukkojen monimuotoistuminen ovat nostaneet entistä enemmän esiin käyttäjäystävällisten käyttöliittymien keskeisen merkityksen. Helppokäyttöinen käyttöliittymä on yrityksen kilpailuetu, mutta käyttäjätestaukset vievät paljon resursseja. Laskennallisen kognitiivisen mallintamisen on esitetty tarjoavan potentiaalia tuotekehityksessä vastaamaan näihin muuttuviin tarpeisiin, mutta sen käyttöönotto ja hyödyntäminen ovat toistaiseksi olleet rajallisia. Tämän tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä kognitiivisen mallintamisen roolista ja mahdollisuuksista tuotekehitysprosessissa käyttöliittymien varhaisen vaiheen suunnitelmien osalta. Kognitiiviset mallit perustuvat psykologisiin hypoteeseihin käyttäjien päätöksenteosta ja toiminnasta. Taustalla niissä on tiedonkäsittelyn rationaalisuus, joka selittää miten ihmisen kognitiota käsitellään tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Tutkimus toteutetaan kokeellisina simulaatioina laskennallisen kognitiivisen mallintamisen avulla. Tutkimuksessa luodaan ennalta määritettyjen tehtävien pohjalta simulaatioita, jotka ennustavat käyttäjien suoriutumista tehtävissä suoritusajan, fiksaatioiden määrän, osumien ja virhepainalluksien osalta. Tutkimuksen tuloksien pohjalta käyttöliittymään tehdään muutoksia, jotta nähdään niiden vaikutukset mallin ennustamiin suorituksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa ymmärrystä käyttäjien eroavaisuuksista ja käyttöliittymän sopivuudesta eri käyttäjäpersoonille sekä arvioida mallin toimivuutta ja sen käytettävyyttä tuotekehitysprosessissa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kognitiivinen mallintaminen ei voi toimia ainoana käyttäjätestauksen menetelmänä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mallin avulla voidaan saada hyödyllistä tietoa suunnitelmien parantamiseksi. Kuitenkin mallin jatkokehitystä tarvitaan, jotta siitä saadaan entistä kustannustehokkaampaa ja helpommin käytettävää tuotekehitystiimille. Kognitiivisella mallintamisella on potentiaalia parantaa tuotekehitystiimin ymmärrystä ihmisen psykologiasta ja kognitiivisista prosesseista, jotka ovat avainasemassa intuitiivisten ja käyttäjää palvelevien käyttöliittymien suunnittelussa.